klo 8.20
Nousin ylös istuen sängyn reunalle. Otin housuni lattialta pukien ne ylleni ja vilkaisin sitten vanhempaan.
"Kiire?" hän kysyi. "Pakko mennä peseytyy ja sit kokoukseen. Ilhoonista pitää kertoo kaikille. Samoin susta" sanoin.
Tuo hymähti "aigoo.." ottaen kädestäni vetäen minut viereensä.
"Mitä mietit" hän kysyi katsellen minua. "Sitä et miten tähän päädyttii" hymähdin. Tuo naurahti suudellen minua ottaen niskastani hellästi otteen.
Suutelin takaisin ja pian puhelimeni soi. Huokaisin ottaen sen pöydältä,
"Asia"
"..Mingyu sekä Sungjae on karannut"
"Ette siis pystyny huolehtii niistä hm?"
"No- .. Pahoittelen. Työntekijät oli erittäin väsyneitä yöllä"
"Haa.. selvä. Minghao, koska luotan suhun ja oot korvaamaton, nii hoida jokainen katolle, ja kerro missä mennään"
"Ootko varma ettet ite kerro?"
"Oon, en pysty siihen just nyt. Sano myös et... varajohtaja vaihtuu Sehuniin"
"Sehun?? Ootko tosissas? Entä Taehyung?"
"Pitää mennä"
lopetin puhelun ja Sehun hymähti "et haluu kertoo ite koska pelkäät miten Kim suhtautuu huh?".
"Ei täs siit oo kyse. En vaa jaksa just nyt ottaa vastuuta alaisista ja muista jutuista" sanoin. "No sit mun pitää auttaa, oonhan sentää varajohtaja" hän hymähti silittäen käsivarttani. "Allekirjota se paperi nyt alkuun. Meen kylpyyn" huokaisin nousten ylös sängystä.
Lähdin sitten kylpyhuoneen puolelle, laittaen oven kiinni ja huokaisin nojaten ovea vasten. Nostin katseeni kylpytakkiini jonka vieressä roikkui myös Taehyungin oma. Otin sen ja heitin kaappiin. Riisuin sitten housut ja menin kylpyyn.
.
.
.
Makasin kylvyssä nojaten päätäni seinää vasten. Pidin silmiä kiinni tuntien mietoa kipua rinnassani.
En uskaltanut kastella kämmeniä joten pidin niitä ammeen reunoilla.
Oveen koputettiin ja avasin silmäni. Odotin sen olevan Minghao tai Sehun, ei kuitenkaan.
"Sisään" vastasin.
Taehyung astui kylpyhuoneeseen sisään laittaen oven kiinni takanaan. Kohautin kulmiani yllättyneenä ja suljin sitten silmät. "Tärkeetä?" kysyin.
"On" hän vastasi kävellen lähemmäs.
"Mitä vittua nää on" hän kysyi nostaen esille lääkepurkin. Lipoin huuliani "lääkkeet mun haavaan".
"Ai on? Hm miks täs sit lukee heikolle sydämelle" vanhempi kysyi katsoen minua silmiin. "Miks sua kiinnostaa? Ja miks vitus tuut mun toimistoon penkoo mun tavaroita huh?" tuhahdin.
"Minghao lähetti mut tänne. Oot kuulemma vaihtamas mut Sehuniin. Myös muussa ku työasioissa" hän sanoi.
"Ja?" pyöräytin silmiäni.
"Tsk sä siis tosissaan haet lohtuu silt petturilt?"
"Vittu pidä jo se pääs kii. Sä jätit mut, oma vikas" nauroin. Taehyung katsoi paljasta rintakehääni ja näin vihan tuon silmissä "tykkäätkö Sehunista tosissas".
Huokaisin kyllästyneenä ja otin lääkepurkin tuon kädestä "kyllä" "nyt voit poistuu. Sehun allekirjotti jo sen paperin joten sul ei oo asiaa mun toimistoon ellen pyydä sua ite" sanoin sulkien silmäni.
"Voinko silti kysyy noist lääkkeistä"
"Ugh vittu sunkaa? Miks esität et välität? Sä tönit mua pitkin seiniä ja viel luulit olevas jotenki hyvä poikaystävä. Sehun ei ikinä satuttais mua. Henkisesti, eikä fyysisesti" sanoin kovaa.
Taehyung oli hetken hiljaa "kerro mikä sul on".
Avasin silmäni näyttäen hämmästyneen katseen. "Eikai sun sydämes oo vikaa mun takia" hän kysyi.
"Voi kuule must tuntuu et mun sydän ei vaa enää kestä sun petoksia" tuhahdin. "Kiltti kook haluun tietää mikä sua vaivaa. Oot mulle tärkee kaikest huolimatta" hän sanoi.
Laskin katseeni haavaani "ei johu susta älä huoli. Sydämen rytmihäiriö ei muuta" huokaisin. "Mitä oireita siihen liittyy" hän kysyi.
"Aghh... no esimerkiks et sydän alkaa yht'äkkii hakkaa paljon hitaammin tai nopeemmin tilanteesta huolimatta, pyörtyilyä, ja rintakipua" tuhahdin.
Taehyung pysyi hiljaa ja istui alas ammeen viereiselle tasolle.
"On epäreilua et joudut kestää kaiken ton" hän sanoi ja se kuulosti oudolta.
"Sua puukotettiin, ja ilmeisesti sun molemmat kämmenet on nyt auki. Ja nyt tää sydänvika" hän sanoi.
"Miks teeskentelet et sua kiinnostaa" huokaisin.
"Mua kiinnostaa. Mietin yöllä meidän suhdetta, ja niitä aikoja ku sun sydän vaihettiin" hän sanoi.
Suljin silmäni, "mun sydän ei kestä kuulemma vuotta pidempään" sanoin. "Todennäköstä et se lakkaa hakkaamast millonvaan" hymähdin.
"Miks et oo kertonu mulle??" vanhempi tuhahti. "Koska en oo siit asiast yhtään peloissani . Et säkää ois" tuhahdin.
"Sun sydän voi lakkaa hakkaamast millon vaan? Eiks se stressaa sua??" hän tuhahti. "Oon ajattelematta koko asiaa ja yritän rehkii vähemmän" "Sehun on varajohtaja ja hoitaa homman hyvin" "kiva et huolehit, mut voit nyt poistuu" huokaisin.
Ovi aukesi ja Yoongi astui sisään. "Enkai keskeyttäny..?" hän kysyi. "Et, Taehyung oli just lähös" sanoin.
Taehyung nousi ylös ja käveli pois. Yoongi katsoi tämän perään hämillään ja tuli sitten istumaan viereeni.
"Mitäs se"
"Kyseli näistä" vastasin ojentaen lääkepurkin tuolle.
"ahaa.. kerroitko sil" tuo kysyi. "Oli pakko ku ei se antanu asian olla" huokaisin sulkien silmäni. "Mun mielest teijän pitäs sopii" vanhempi sanoi.
"Aha?" naurahdin.
"Teil on yhtenen menneisyys eiks se merkkaa sulle mitään" tuo kysyi. "Tottakai. Mut meijän suhteest ei enää ois tullu mitään. Riideltiin koko ajan" sanoin.
"rakastat sitä silti eikö?" "se ainaki sua. ihan helvetisti? etkö muista mitä kaikkee Taehyung sun eteen teki, tai muista teijän yhteisii hetkii ku olit viel vast 15"
"Yoongi miks..sua kiinnostaa mun ja Taen..- Taehyungin välit" kysyin katsoen tuohon kysyvästi. "Olitte hyvä pari, ehkä siks" "tai siks et säälin Kimii" tuo vastasi hymyillen.
"Säälit? Miks" kysyin.
"Korvasit sen Sehunilla, samoin veit sen varajohtajan paikan? Se haluis olla lähel sua Kook mut torjut sen aina. Jos Taehyung vois, nii se varmasti peruis kaiken pahan mitä se on sulle aiheuttanu, ottais kaikki sun kivut ittelleen et sul ois parempi olla, ja olis sulle poikaystävä joka välittää jos antaisit sille tilaisuuden"
mietin vanhemman sanoja. Hän oli oikeassa, mutta en koe luottavani Taehyungiin samalla tavalla kuin ennen. Luottamus on ollut kyllä molemmille meille hankalaa.
"Oot siis sitä mieltä että mun pitäs antaa sille mahis? Vaik se jätti mut" naurahdin.
"mieti sitä. Tehän olitte kihloissa, ja selvisitte isommistaki jutuista" Yoongi huokaisi nousten ylös.
"okei sit, puhun sille tänää" huokaisin.
tuo hymähti "hyvä".
