Kim Taehyung
Istuin Seoulin erään hotellin huoneessa. Yoongi purki tavaroitaan vieressäni ja pidin kännykkääni auki sylissäni.
"Ootatko kenties jotain soittoa vai..?" Yoongi kysyi.
"Uhm.. Jungkook huolestuttaa" sanoin.
"Ai miks? Silhän on siel sairaalas kaikki hyvin" tuo sanoi. "Nonii mut se Kaito" huokaisin.
"Tuskin siit Kaitost on vaaraa. Sen verran pieni kaveri" Sehun sanoi istuen Yoongin sängylle potkaisten Yoongin matkalaukun pois tieltä jolloin Yoongi löi tuota sääreen.
"Kusipää"
"älä inise"
"me ei tunneta sitä Kaitoa. Se voi olla yhtä psykopaatti ku sen veljet" sanoin.
"Joo se Donghyun oli kyl outo" Sehun sanoi härnäten Yoongia. Laskin katseeni jalkoihini ja pian Yoongi nappasi puhelimeni.
"Mitä sä-"
"Me mennään tapaa Jonginia. Jos kyttäät siel vaa puhelinta nii arvaa miltä se Jonginista tuntuu?" Tuo tuhahti.
"Nojoo joo" huokaisin. Tuo sitten ojensi puhelimen takaisin minulle ja laitoin sen taskuuni.
____________
Kävelimme Seoulin sairaalaan sisään. Tuntui oudolta olla Seoulissa. Liikaa muistoja, enemmän niitä huonoja.
Pidin käsiäni taskuissani ja välttelin ihmisten katseita.
Sehun koputti oveen ja sieltä kuului tuttu ääni kehottaen meitä astumaan sisään.
"Te tulitte" Jongin hymyili. Lipoin huuliani hermostuneena ja Sehun meni halaamaan toista.
Sehun kuiskasi jotain Jonginin korvaan joka sai Jonginin hymyilemään vielä enemmän.
Menin sitten vuorostani halaamaan toista.
"Miten voit?" Yoongi kysyi. "Jalka on kipee, mut lääkkeiden pitäs alkaa vaikuttaa kohta" hän vastasi.
"Saanko kysyä et mitä sul tapahtu?" kysyin.
Jongin hymähti hieman kiusallisesti laskien katseensa reiteensä, "eräs rikollinen sattu paikalle ku olin poliisina Baekhyunin kanssa hoitelemassa yhtä juttua. En tunne sitä, mut Baekhyun varmasti tietää sen tyypin jostain. Joku Choi Minho" tuo vastasi.
Mietin nimeä, mutten ole kuullut.
"Siis..Choi Minhohan on se kolmas hyökkäyskapteeni Liu Asanissa?" Yoongi sanoi. Katsoimme kaikki tuohon hämmästyneinä ja tuo toisti "Liu Asan, Daegussa rikosporukka joka on tappanu lukemattomia määriä ihmisiä? Ne tunnetaan huumekaupasta, kidnappauksista, kiristyksistä ja ryöstöistä" "kuulemma tosi vaarallisia".
"Ketä..siihen kuuluu?" kysyin. Yoongi mietti hetken, "Na Jaemin, Yuta Nakamoto, Choi Minho, Yoon Sanha.. ja Lee Kaito"
"en oo kuullu?" Sehun sanoi.
"Kaito!?" Huusin.
"Minho on kolmas hyökkäys kapteeni, Yuta toinen ja ensimmäinen Jaemin. Sanha on kolmas varajohtaja, Kaito vissiin toinen johtaja mut virallista johtajaa ei oo" Yoongi selitti.
"Ei helvetti" tuhahdin jolloin katseet kohdistuivat minuun. "Kaito halus tavata Kookin. Entä jos se on tehny sille jotain" sanoin nopeasti.
"Kook ei suostuis" Yoongi sanoi. "Mut sille on voinu käydä jotain?? Se on puolustus kyvytön!?" huusin.
"Soita sille. Varmista asia" Sehun sanoi.
Kaivoin puhelimeni taskustani ja soitin Kookille nopeasti.
....
"ei vastaa.." huokaisin. "En usko että sillä on hätää" Jongin sanoi.
"Mistä sä tiiät et ees tiiä mitä täs on tapahtunu" tuhahdin toiselle. "Vittu rauhotu Kim. Lopeta Jonginille tiuskiminen se ei oo tehny sulle mitään" Sehun tuhahti.
"Sori" sanoin nopeasti. "Jos oot noin huolissaan nii mee takas Daeguun" Yoongi huokaisi.
"No ehkä huolehin turhaan.. tuskin Jungkookilla on hätää. Sillä on vartijatki siellä" sanoin hieman epäröivästi mutta en halunnut aiheuttaa Jonginille tunnetta ettei hän olisi yhtä tärkeä kuin Kook.
_______________
Hengasimme sairaalassa pari tuntia ja Yoongi oli nukahtanut sohvalle. Hymähdin Yoongin vieressä ja Sehun huokaisi "Jongin nukkuu".
"Tää kans" sanoin hymähtäen. Sehun kuitenkin katseli Jonginia ja asetti kätensä vanhemman kädelle.
"Sul on ikävä sitä?" kysyin.
"Haluun olla sen tukena nyt. En ehkä palaa Jonginin ja Baekhyunin joukkoihin mut haluun pitää huolta tästä. Lähin typerällä tavalla ja jätin Jonginin yksin. Eikä olla nähty moneen vuoteen, siks tää..tapaaminen oli aika kiusallinen" Sehun selitti rauhallisesti.
"Ymmärrän. Käyn hakee kahvia, haluutko?" kysyin nousten yös. Tuo nyökkäsi ja poistuin sitten huoneesta.
