Oh Sehun
Taehyung lähti ja vilkaisin Yoongia joka makasi sohvalla kyljellään sikeässä unessa. Pian Jongin puristi kättäni ja vilkaisin häneen. "Jonginie?" kysyin ja tuo avasi silmänsä.
"Nukahin..?" hän huokaisi. Nyökkäsin. "Missä Taehyung" hän kysyi nousten istumaan sängylle.
"Meni hakee kahvia. Ja Yoongi nukkuu" sanoin laskien katseeni polviini.
"Siinä tapauksessa haluun sanoo jotain näin kahen kesken" tuo sanoi. Nyökkäsin "mä myös".
"Se et sä lähit sillon Jungkookin ja Taehyungin mukaan ei yllättäny mua. Tiesin et olit kiinnostunut Kookista mut en ajatellu et se olis häirinny mua näin paljon"
Lipoin huuliani "mul on ollu sua ikävä eikä kukaan oo voinu korvata sua. Jongin, se mitä meil oli, en katunu sitä ikinä. Kadun et lähin teijän luota mut en voi palata" sanoin.
"Miks et?" tuo kysyi.
"Oon varajohtaja tuolla. Taehyung tarvii apuu nyt ku Kook on sairaalassa. Mut aattelin viipyy täällä Seoulissa jonki aikaa sun takii" hymähdin. "Kivasti ajateltu" tuo hymähti.
"Mites..Baekhyunil menee?" kysyin. "Ei sil oo koskaan menny loistavasi. Taehyung vihaa sitä. Samoin Kook"
"Mm tajuun" huokaisin. Kiusallinen hiljaisuus valtasi huoneen kunnes Yoongi nousi ylös.
"..vittu te puhutte kovaa" hän huokaisi. Naurahdimme ja Yoongi venytteli katsoen meitä molempia.
"No palaatteko yhteen huh" tuo kysyi.
Katsoimme toisiamme "ei me olla koskaan "oltu yhessä"" sanoin.
"No olis jo korkee aika lopettaa toi pelleily" Yoongi naurahti. Hymähdin ja Jongin silitti kättäni peukalollaan "jutellaan huomen kahestaan" hän sanoi ja nyökkäsin.
"mis Tae?" Yoongi kysyi. "Hakemas kahvia mut sil kestää aika kauan" vastasin.
Yoongi nyökkäsi katsoen ympärilleen, kunnes tuon puhelin soi ja hän vilkaisi näyttöään hämmästyneenä.
"Tuntematon numero?" hän sanoi. Katsoimme Jonginin kanssa toisiamme ja Yoongi vastasi puheluun,,
"Min Yoongi?"
"Yoongi teijän täytyy tulla takas Daeguun, Jungkook on kadonnut"
......
"Siis mitennii kadonnu?!" "Etittekö kaikkialta sairaalasta huh??"
"Kyllä, ei jälkeäkään. Vartijat oli huumattu ja Jungkookin huone oli kuin koskematon"
"Entä sen tavarat?? Onks ne siel vielä?"
"Huoneessa on Jungkookin matkalaukun sisällöstä kaikki, paitsi tämän puhelin.. sekä pistooli jonka hän otti mukaan on kadonnut. Parempi että tulette, Baekhyun on pyydetty myös paikalle"
"Me tullaan. Nähdään pian"
Yoongi lopetti puhelun ja katsoi minua huolestuneena. Taehyung asteli huoneeseen ja katsoi meitä hämmästyneenä. "Ootteko nähny aaveen tai jotain..?"
"Jungkook on kadonnu" Yoongi sanoi. "Siis mitä..??" Taehyung kysyi nopeasti. "Ne etti koko sairaalan.. mut Kookin vartijat oli huumattu eikä kukaan oo nähny sitä"
"Kaito.. teki sille jotain" Taehyung sanoi. "Meijän pitää mennä, Junghyun tarvii meijän apua. Baekhyun pyydettiin myös" Yoongi sanoi nopeasti.
"mennään. Sehun tuutko vai jäätkö" Taehyung kysyi.
Pysyin hetken hiljaa ja vilkaisin Jonginia "jään. Ilmottakaa jos jotain ilmenee".
Nuo nyökkäsivät ja lähtivät sitten nopeasti. Tuntuihan se pahalta olla menemättä mutta Jonginin hyvinvointi on tällä hetkellä minulle tärkeintä.
____________
Min yoongi
7 tuntia myöhemmin
.
.
.
Jungkookia on etsitty koko päivä. Yritetty tavoittaa tuon tuttuja ja käyttää muita yhteyksiä tämän löytämiseen.
Tuntui epätoivoiselta, ihankuin hän olisi vain kadonnut maasta. Taehyung oli rikki mutta ei silti lopettanut Jungkookin etsimistä.
"työpaikka tyhjillään ja Jungkookin auto on viel parkissa" Minghao sanoi kävellen luokseni. Huokaisin ja istuin autotien reunalle. "Miks se lähti" kysyin.
"Kaito oli senkaa viimeks..se on varmasti tän jutun takana" sanoin. Minghao asetti kätensä olalleni. "Se löytyy kyl.. sen on pakko".
"Mihin helvettiin se on voinu mennä??" Taehyung tuhahti lujaa. "Toi huutaminen ei auta" sanoin.
"Ai? Pitäskö mun sit istuu alas ja olla niiku kaikki ois hyvin huh!?" Taehyung huusi. Laskin katseeni maahan "lopeta".
"Täs ei oo mitään järkee? Miks se lähti??" Taehyung jankkasi ja Minghao avasi suunsa "Ei se välttämättä lähteny.. ehkä Kaito pako-"
"Kysyks joku sult jotain?" Taehyung ärähti jolloin nousin ylös tämän eteen "Minghaolle raivoominen ei tuo Kookia takas ymmärrä se jo" tuhahdin ottaen toisen riimuksista kiinni. Pian Baekhyun tuli irrottamaan meidät toisistamme ja huokaisi "Noni riittää, laitoin uuden partion ettii sitä keskustasta. Näyttää aika toivottomalta. Seuraavaks laitetaan se hakuun, se on voinu mennä rajan yli" Baekhyun selitti.
"Ollaan etitty koko päivä, voisin ite ainaki mennä hotelliin nukkuu" sanoin. Taehyung pyöräytti silmiään "arvasin ettei sua kiinnosta Kookin hyvinvointi".
"Anteeks? sanoo herra joka töni sitä seiniä päin" naurahdin. Taehyung meinasi lyödä minua mutta Baekhyun otti tämän ranteesta, "älkää vittu taas alottako" Baekhyun tuhahti.
"Sori" huokaisin. "Menkää vaan, poliisit jatkaa tästä. Tae sunki kannattas mennä lepää" Baekhyun sanoi asettaen kätensä toisen olkapäälle mutta Taehyung siirtyi kauemmas "mä jatkan" tuhahti ja käveli pois.
"Sori toi" huokaisin kiusallisesti. "Taehyungille tyypillistä" Baekhyun sanoi. "Kiitti ku autatte, mä lähen nyt nii ilmota jos jotain löytyy" huokaisin ja kävelin pois.
_______________
sori oon ollu laiska enkä oo jaksanu kirjottaa also tää osa on nopsasti kirjotettu.
