Love makes Toxicity 3| vkook

11. ..

1vk myöhemmin

"Taehyung-ah takana!" Minghao huusi kauempaa.
Löin sitten kyynärpäälläni Asanin jäsenen kaulaan ja otin tuon riimuksista kolauttaen otsani tämän nenään jolloin hän kaatui maahan.
Lisää tuli koko ajan ja tunsin hengästyväni mutten antanut sen häiritä. Minghao tappeli kauempana, samoin Sehun, ja muut Hanamin jäsenet.

Potkaisin yhtä vatsaan polvellani ja löin nyrkilläni leukaan. Sitten nyrkillä yhtä vatsaan ja hän kaatui eteeni.
"yhellä iskulla..?!" "mitä helvettiä??"

Otin tuon hiuksista paiskaten tämän naaman asfalttiin ja potkaisin selkään. Heilautin hiukseni kasvojeni edestä kunnes nyrkki osui poskeeni ja horjahdin kauemmas lyöjästä.
"Tsk en ookkaa nähny sua aikasemmin" naurahdin.
"anna mun toki esitellä itteni. Kaito Lee" tuo hymähti kumartaen pienesti.

Nostin kulmaani "Lee..?".
"Tunnistat varmasti mun veljien nimet. Jiro Lee ja Donghyun Lee?" "Ne jotka sä tapoit" tuo hymähti.
Naurahdin "niimpä tietysti, siis teistä ei pääse millään eroon huh? Eka Jiro, sit Donghyun ja nyt sä".
Tuo virnisti kävellen lähemmäs "ikävää etten ehtiny tavata sua ja Jeonia pari vuotta sitten. Olin sillon vasta kuustoista" "mut nyt sain kunnian tavata sut. Onnee viel ylennyksestä mut ois mukava tavata Jeon ite"

Lipoin huuliani "en päästä sua Kookin lähelle".
"Hmm..teil on jotain? Vai?" tuo hymähti. Löin tuota voimalla kohti kasvoja mutta hän torjui kädellään iskuni. Silmäni suurenivat ja kuulin yllättäviä hengähdyksiä ympärilläni.
Kaito ravisteli rannettaan sitten ja hymähti naksauttaen niskansa "kova isku mut mun refleksit on nopeemmat ku kellään usko pois" tuo hymähti ja samalla sekunnilla otti niskastani potkaisten kasvojani.
Veri lensi nenästäni ja yskäisin kaatuen polvilleni.

"Taehyung varo!" Minghao huusi ja käänsin pääni katsomaan taakseni. Rautatanko? Kohti minua..?
Pian joku otti rautatangosta kiinni ennenkuin se osui minuun ja potkaisi lyöjää kylkeen. Otti tangon tämän kädestä lyöden häntä kasvoille jolloin mies yskäisi verta.
Räpäytin silmiäni.. Baekhyun..

Kaito kädet puuskassa hymyili katsoen Baekhyunia joka käveli eteeni. "Aika epäreilua käyttää nyrkkitappelussa rautastatankoa eikö?" Baekhyun sanoi. "No en oo kuullu säännöistä ettei sais käyttää muuta ku nyrkkejä" Kaito hymähti. "Kuka sä ees oot" Baekhyun kysyi.
"Asanin 2. johtaja, Kaito Lee" "ja sä? Et kuulu Hanamiin ethän" Kaito hymähti. "En, Byun Baekhyun Seoulin 3. poliisiliigan johtaja" Baekhyun sanoi.
Nousin ylös ja pyyhin verta nenäni alta kämmenselkääni. Baekhyun ojensi paperin ja otin sen vastaan asettaen sen nenälleni.
"Yunin johtaja? Tsk älä naurata. Sun ei ees pitäs olla tääl jos oot joku kyttä? Joten painu vittuun tai mun miehet hoitelee sut ite" Kaito hymähti jolloin kaksi miestä astui Baekhyunin taakse.
"Meen tottakai, kunha huomasin miten epäreilusti tappelitte" Baekhyun vastasi. Huokaisin "Ei ois tarvinnu tulla ollenkaa".

"Oisit varmaan kuollu siihen iskuun" Baekhyun sanoi. "Ja?" naurahdin.
"Tsk et oo muuttunu pätkääkään" Baekhyun naurahti kääntäen selkänsä minuun. "Et säkää, aina puuttumas mun asioihin" tuhahdin. Pian puhelimeni soi ja vastasin siihen.

"Mä tuun heti" lopetin puhelun ja juoksin Kaiton ohi Sehunin luokse "meen sairaalaan" "vetäytykää" sanoin.
Sehun nyökkäsi ja juoksin autoon. En ehtinyt laittaa ovia lukkoon kun Baekhyun istui autoon viereeni.
"Mitä vi-"
"Aja" hän sanoi ja lähdin sitten.
.

.

.

.

"Miks tulit" tuhahdin.
"Et jaksais vihotella. Viime näkemästä on jo kaks vuotta" tuo sanoi. Pyöräytin silmiäni "en oo unohtanu sun tekoja".
"En mäkää sun. Vihasit mua tosissaan niin paljon et lavastit kuolemas" vanhempi naurahti. En vastannut vaan puristin rattia, "minne me ollaan menossa" hän kysyi.
"Minä, oon menos sairaalaan" tuhahdin. "Miks"
"Tää ei kuulu sulle en halunnu sua kyytiin enkä ees mun elämään joten jätän sut tossa pois" tuhahdin.
"Taehyung-ah en voi peruu mun tekoja. Mut kadun niitä usko pois. Oon ain halunnu vaa suojella sua" hän sanoi.
Lipoin huuliani "en oo pyytäny sulta suojelua. En halunnu et astut takas mun elämään tajuutko? Miks sun pitää ain ilmaantuu paikalle just sillon ku en sua kaipaa" tuhahdin lujaa.
"Miten se silti on ain mä joka pelastaa sun nahkan?" Baekhyun kysyi. "Voitko jättää mut rauhaan. Varsinki jos oot joku vitun kyttä" tuhahdin pysäyttäen autoni tien reunaan. Nojauduin avaamaan toisen oven ja hän katsoi minuun "Tae anna mulle tilaisuus".
"Oot saanu niit multa liikaa. En jaksa sua ja sä et puutu mun elämään enää ikinä onko selvä? Jos nään sut tääl päin viel kerran nii pidän huolen et Hanam hoitelee sut maanalle" tuhahdin.

"Okei. Mä meen. Mut voitko tehä mulle yhen palveluksen" hän kysyi kaivaen taskustaan kirjekuoren.
"Annatko tän Sehunille. Se on Jonginilta" hän sanoi.
"Jonginin takia" sanoin ottaen kirjeen itselleni. Baekhyun hymähti astuen ulos autosta. Sulki oven ja jäi seisomaan tielle kädet taskuissaan. En katsonut häneen vaan ajoin pois.