Scream for the broken

6.

Vanessa
Herään vieraasta huoneesta aamulla. Vieressäni ei ole ketään. Onneksi. Kierrätän katsettani huoneessa. Sängyn lisäksi huoneessa on ilmeisesti vaatekaappi, lipasto ja yöpäytä. Lipaston päällä on kuvia joissa osissa on Olli. Hetken mietinnän jälkeen tunnistan muutkin jätkät kuvista Blind Channelin jäseniksi. Nikolla on tosi kiva makuuhuone. Vaalean sävyinen mutta mustat verhot, matto ja lakanat tuovat tilaan tunnelmaa. Nousen ylös sängystä vessahädän iskiessä. Makuuhuoneen ovelta pujahdan vessalle päin. Vessassa jatkuu sama sisustus teema. Musta suihkuverho, musta lattiamatto. Pyyhkeet seinällä ovat harmaita ja tummanharmaita. Laitoin hiukseni sotkunutturalle ja huuhdoin kasvojani hieman.

Vessakäynnin jälkeen lähdin keittiötä kohti joista on koko ajan kuulunut astioiden kolinaa. "Huomenta" Sanoin keittiössä hääräävälle Nikolle. Niko kääntyi ympäri hymyillen ja kantoi pöytään vohveli lautasta. Huomasin pöydän kattauksen olevan seitsemälle. "Huomenta vaan sullekki! Jätkät tulee tänne kohta, kello on 12 aika." Niko sanoi samalla kun ovikello soi. Olin siis nukkunut 12 asti. Kivat sille. Rommi tuli puskemaan jalkojani. Nappasin tuon kissan syliini. Pian keittiöön ilmestyi Joonas ja Joel. "Vanessaaaa!" Joonas hihkaisi ja kaappasi minut halaukseen. Rommi naukaisi välissämme. "Oijoi anteeks Rommi mutta enhän mä huomannut sua ku oot tollasen enkelin sylissä." Naurahdin pienesti kun Joonas katsoi kissaa koiranpentu ilmeellä. Joel vain pyöritti silmiään istuessaan alas. Pian keittiöön tuli myös Aleksi ja Tommi jotka moikkasivat minua ja jatkoivat jutteluaan. Laskin Rommin Joonaksen syliin Ollin ja Nikon ilmestyessä keittiön ovelle. "Vanessa voitasko puhua?" Olli kysyi. Nyökkäsin ja lähdin Ollin perässä parvekkeelle.

Suljin parvekkeen oven perässäni. Katsoin Ollia joka nojasi kaiteeseen. "Anteeks Vanessa. En ois saanu huutaa sulle eilen. Mä vaan järkytyin. Sä oot mulle todella tärkeä enkä halua että sulle tapahtuu mitään pahaa." Ollin poskea pitkin valui kyynel kun tuo kääntyi katsomaan minua. " Oisit kertonut mulle. Mä en tuomitse sua, sä tiedät sen. " Kävelin Ollin luokse ja kiedoin käteni tuon ympärille. Olli on varmaan yksi maailman parhaimmista halaajista."Anteeks Olli" nyyhkäisen. "Hei ei sun tarvi pyytää multa mitään anteeksi!" "Kyllä tarvii! Mä en oo ikinä pyytäny anteeks sitä juomareissua, kaikkia niitä karkaamisia sun luota. Mä oon ihan paska pikkusisko." kyyneleet valuivat pitkin poskiani Ollin paidalle. "Heii, enmä noita muistele. Sä oot paras pikkusisko maailmassa." Olli silitti hennosti selkääni rauhoittaakseen minua.

"Olli mulla ois idea johon tarvin jätkien apua." Avasin suuni hetken hiljaisuuden jälkeen. "No haluisitko sit kertoo sen jätkien kuullen?" Olli naurahti ja töytäisi minua halauksesta pois parvekkeen ovea kohti. Keittiöstä kuului puhetta ja naurua. Ollin ja minun saapuessa jätkät hiljenivät hetkeksi ennen kuin Joonas rikkoi hiljaisuuden "Saitteko sovittua?" "Joo saatiin" Olli vastasi. Joonas taputti tyhjää paikkaa hänen ja Nikon keskellä. Pujahdin siihen istumaan ja Niko nosti heti eteeni vohvelin. Laitoin vohvelin päälle hieman kermavaahtoa ja mansikkahilloa. Namskis. "Mulla ois yks idea johon mä tarvin teidän apua." Aloitin hieman epäröiden. Enhän minä edes tunne näitä kunnolla ja nyt pyydän jo palvelusta tai apua siis. "No siis erosin eilen mun poikaystävästä ja se suhde ei ollu mikään maailman onnellisin" Kaikki olivat lopettaneet jopa syömisen kuunnellakseen minua. "Ja muistin että se asunto missä me asuttiin ja missä se siis nyt on on mun nimissä kokonaan..." Hoksasin kuinka Joonaksen ilme kirkastui oivalluksesta. "Eli siis sä aioit myydä sen kämpän alta pois tai jotain vastaavaa?" Joonas kysyi selvästi vahingoniloisena. "No jotain sellasta." Olli katsoi minua olet nero-ilmeellä. "Toihan on vitun hyvä idea! Ei sillä jätkälle enää paljoa naurata ku lentää ulos kämpästä." Joel sanoi virnuillen myös. Muutkin nyökyttelivät päätään. "Mutta ku siin on yks ongelma. Sehän on siellä asunnolla niin miten ajattelit esitellä sen ostajalle." Aleksi huomautti. Huokaisin. Ei tämäkään sitte onnistunut. "Niin mutta entä jos esitellään mun asunto? Täähän on samanlainen pohjapiirrustuksiltaan." Niko avasi suunsa. "Toimisko se?" kysyin. "No jos me vähän avataan tilannetta ja sanotaan että sitä pitää mahdollisesti myös rempata." Niko jatkoi luennointiaan. "Kiitos Niko toi on huippu idea." Sanoin helpottuneena.

Jätkät jatkoivat vielä puhumistaan kun minä vain söin loppuun. Jostain bändihommista ne vana höpötti. "Mutt hei Aleksi meillä oli se haastattelu tunnin päästä, Tommi voitko heittää meidät sinne?" Joonas kysyi hetken päästä. "Tottakai, tarviiko joku muu kyydin?" Tommi kysyi noustessaan ylös. "No jos voit mut kotiin heittää." Joel huokaisi. "Mun auto on vielä tossa pihassa niin pääsen sillä." Olli sanoi. Sillä aikaa kun jätkät tekivät lähtöä ja Niko vielä paimensi niitä ovesta ulos me siivoilimme ruokapöytää Ollin kanssa. "Tuutko sä nyt mun luokse asumaan?" Olli kysyi vilkaisten minuun. "Jos se vaan sulle sopii." Hymähdin. "No tottakai sopii! Enmää sua nyt sillan allekkaan laita asumaan." Naurahdimme molemmat. Kävin hakemassa kassini ja halasin Nikoa vielä eteisessä. "Koitahan pärjätä ton Ollin kanssa ja herätä se aina ajoissa treeneihin." Niko huutokuiskasi korvaani. "Samoin. Tai no en nyt siitä Ollin herättämisestä tiiä." Naurahdin. Sanoimme ainakin sata kertaa heippa Nikolle Ollin kanssa ennen kuin astuimme ovesta ulos ja lähdimme rappuja alas. Asuntoni kohdalla näytin ovelle keskaria Ollin nauraessa takanani. Avasin rapun oven ja vetäisin syvään raikasta ulkoilmaa. Tai no niin raikasta kuin se voi vain Helsingissä olla.
------------------------—-------–-------–-------------
Okei, nyt haluan kuulla teiltä että mitä mieltä ootte tästä kirjoitus tavasta? Kiitos jos jaksat vastata, pystyn kehittämään palautteen ansioista tätä paremmaksi!
Words:813