12.

281 22 19
                                    

     N i k o

"Eli te jäätte tähän Rovaniemelle?" Ethan kysyi minulta. "Joo, eiköhän me täältä löydetä kotiin takasi." Naurahdin. Damiano pysäytti auton jonkun scandic hotellin eteen. "Oli kiva nähdä pitkästä aikaa Niko! Toivottavasti me näemme pian uudelleen!" Damiano hihkui. Vanessa naurahti ja vastasi jotain Damianolle. Avasin auton oven ja Vanessa nousi sylistäni astuen ulos autosta. "Nähdään, heihei!" huikkasin vielä ennen kuin suljin oven.

Katsoimme kuinka punainen auto kaasutti pois näkyvistämme. "Noniin, yritetään saada hotelli huone ja selvitetään huomenna miten päästään kotiin täältä." Vanessa nyökkäsi vastaukseksi kun kävelimme hotellin ovista sisään. Vastaanotto tiskin nainen katsoi meitä erittäin kyllästyneenä. "Hei, haluaisimme varata huoneen kahdelle." Nainen alkoi naputtamaan jotain tietokoneellaan. Töykeää olla vastaamatta. "Mikä teidän nimenne on?" Nainen kysyi. "Niko Moilanen." "Maksatko varauksen etukäteen vai otatko laskun uloskirjautumisen yhteydessä?" Äänikin kuulosti erittäin vittuuntuneelta. "Otetaan se lasku." "Tässä on huoneen avaimet, tervetuloa." Vanessa mutisi kiitoksen ja lähdimme hisseille.

"Olipa se pahalla tuulella." Vanessa huokaisi hississä. Painoin 10 kerroksen nappulaa ja käännyin Vanessaan päin. "Mm..." Vastasin ja painoin Vanessan hissin seinää vasten. "Vanessa mä haluan sua liikaa." Kuiskasin tuon korvaan. Siirrin katseeni Vanessan silmiin. "Mikä meitä estää?" Vanessa kuiskasi ja painoi huulemme yhteen.

Jatkoimme suutelua himokkaammin koko ajan. Meidät Keskeytti hissin ovien avautuminen jolloin vetäisin Vanessan mukaan pitäen hänen ranteestaan. Löysin huoneen nopeasti ja avasin sen avainkortilla. Työnsin Vanessan sisään samalla vetäen oven kiinni jäljessäni. Potkimme kenkiä pois jaloista samalla suudellen innokkaasti. Peruutimme koko ajan sängyä päin ja lopulta kaadoin Vanessa selälteen valkoisten lakanoiden sekaan. "Ootsä varma?" kysyin lopettaen suutelu hetkeksi. Tutkailin sillä välin Vanessan kasvoja. "Oon. Haluun tehä tän sun kanssa."

(Seuraavaksi smuttia, voin varoittaa että en oo ennen kirjoittanut joten sos )

Vedin paidan pois Vanessan päältä. Omani oli jo ollut tovin aikaa lattialla housujemme seassa. Vieritin sormiani pitkin Vanessan kylkiä Vanessan vetäessä minut takaisin suudelmaan. Vanessa nosti hieman selkäänsä jotta saisin  rintsikat pois tieltä. Pian viimeisetkin vaatekappaleet olivat lattian seurana. Katsoin vielä Vanessaa kysyvästi. Vanessa vain nyökkäsi ja työnnyin hänen sisälleen. En voinut estää voihkaisua mikä karkasi huuliltani. Eikä sen puoleen Vanessakaan joka huokaili jo nimeäni minun liikkuttaessani lantiotani. "Nikoh...ahhm" virnistin pienesti. Tähän mennessä kyllä ehdottomasti parasta mitä oon saanu.

Kiihdytin tahtiani kun samalla kumarruin painamaan huuleni Vanessan vastaaville. "Niko...mä..
tuun kohta." Vanessa huokaili suudelmien välissä. "Ahhm nikoh!" Pian minäkin laukesin ja rojahdin Vanessan päälle. Hetken vain hengittelimme toisiamme vasten ennen kuin kuulimen oven avautuvan. Käännyimme molemmat katsomaan ovelle josta oli suora näköyhteys sängylle.

"Niko ja Vanessa mitä vittua?" Joonas kysyi järkyttyneenä.

---------------------------------------------------------

Joo että sellasta sitte. Taidan kirjoittaa seuraavan sadan vuoden päästä smuttia uudestaan🤓
WordS:417

Scream for the brokenWhere stories live. Discover now