Scream for the broken

7.

Niko
Vanessan ja Ollin lähdettyä ajatukset alkoivat vyöryä päälleni vesiputouksen lailla. Ajatukseni pyörivät exissä, viiltelyssä, äidin kuolemassa. Lopulta päätin lähteä baariin. Kyllä, todella hyvä idea näin ahdistuneena. Laitoin äkkiä Rommille ruokaa ja vettä, etsin lompakkoni, puhelimen ja avaimeni. Päälleni mustien farkkujen ja harmaan hupparin lisäksi heitin nahkatakin. Katsoin vielä itseäni peilistä eteisessä vähän aikaa ennen kuin työnsin luotto vanssini jalkaani.

Olin päättänyt mennä muualle kuin vakkari baariin. Sieltä minut saattaisi joku tuttu löytää helpommin kuin jostain hieman ei tutummasta paikasta. Baarin pihalla oli muutamia humalaisia ihmisiä tupakalla. Kävelin ovesta sisään ja suoraan tiskille. Tilasin bissen näin alkajaisiksi. Ehkä se selvittäisi ajatuksia hieman. Pian viereeni istui kihara tukkainen blondi. Joonas. "Niko mä tiedän mitä sä aiot. Jos todella haluut tehä sen niin anna mun ees olla mukana varmistamassa ettei sulle käy mitään." Hymähdin vain jotain. Mitä Joonas muka välittää tekemisistäni. Tilasin toisen bissen ja pari shottia. Joonas istui vain vieressäni katsoen touhuani. Pikku hiljaa ajan kuluessa humala alkoi kolkuttamaan ovelle. Yhtäkkiä tunsin suurta tarvetta vain oksentaa. Pyörrytti, oksetti, näkö sumeni. "Niko! Niko kuuletko sä mua?" Käänsin katseeni Joonaksen joka ravisteli minua käsivarresta. Mitään järkevää ajattelematta nousin seisomaan. Otin pari askelta ennen kuin jalat kirjaimellisesti petti alta ja kolautin pääni johonkin metalliseen. Sitten päässä pimeni.

" Nikolla on todennäköisesti lievä aivotärähdys ja tosiaan tikkasimme hieman hänen päätään. Verikokeissa oli merkkejä jostain vieras aineesta joka viittaa siihen että Niko olisi huumattu jotenkin. Saamme tarkemmat tulokset iltapäivällä." Kuuntelin tuota litaniaa silmät kiinni vaikka olin juuri herännyt. Pian kuulin oven käyvän ja avasin silmäni. Olin ilmeisesti sairaalassa. Katselin huonetta joka oli ankean valkoinen. Joonas seisoi katsomassa ikkunasta ulos. "Mitä tapahtu? " kysyin. Yllätyin kuinka käheältä ääneni kuulosti. "Luoja kiitos Niko sä oot hengissä!" Joonas huokasi kääntyessään ympäri ja tuli halaamaan minua. "Me oltiin baarissa ja sä joit jonkiverran. Yhtäkkiä menit tosi sekavan oloiseksi ja sitten nosuit ylös jakkaralta ja sulla lähti jalat alta. Löit pään siihen jakkaraan ja sulla on nyt tikkejä päässä." Nyökkäsin vain. "Ja nyt ne selvittää että onko sut huumattu jotenki silloin." Täähän on niinku jostain elokuvasta. Mut huumattiin tavallisena arki iltana tutussa kaupungissa. Naurahdin hieman ajatukselle. "Mitä sä naurat siinä?" Joonas kysyi ihmeissään. Pudistin vain päätäni hymyillen.

Sain kuulla että pääsen sairaalasta heti kunhan verikokeen tulokset tulisivat. Joonas oli ollut koko päivän kanssani ja olimme pelanneet alista ajankuluksi. "Hei mites täällä jaksellaan?" Huoneeseen tullut lääkäri kysyi pirteän oloisena. Nimikyltissä luki Hannele. "Hyvin, vähän aika käy pitkäksi" Vastasin hymyillen. "No sen kyllä ymmärtää. Saatiin juuri noi sun verikokeen tulokset ja kyllä sieltä löytyi vierasainetta. Siihen oli sekotettu niin montaa ainetta että taitaisit tylsistyä lisää jos alkaisin luettelemaan. Mutta pääset nyt kotiin tältä erää. Toki joku vois kattoa seuraavan vuorokauden sun perään jos tulee lisää tommosia oireita. " Nyökkäsin Hannelen selostukselle ja toivotimme hyvät päivän jatkot hänelle Joonaksen kanssa. Lähdimme kävelemään sairaalan parkkipaikkaa kohti koska Tommi oli lupautunut hakemaan meidät." Mä taidan kohta muuttaa Niko sun luokse ku oon jatkuvasti sun luona." Joonas naurahti. Puistelin vain päätä hymyillen. "Noniin Moilanen ja Porko vauhtia!" Joel huusi Tommin autosta. Avasimme auton takaoven päästäksemme istumaan mutta takapenkki oli jotäynnä ihmisistä. "Aleksiii!" Hihkaisin. Aleksi pään takaa kurkisti Vanessa ja Olli. "Mihin me ollaan menossa?" Joonas kysyi kävellessään auton toiselle puolelle. Änkeydyin Aleksin syliin istumaan sillä välin. "Pitsalle koska ei ollu treenejä niin päätettiin että lähetään syömään porukalla." Olli selosti. Pian Joonaskin pääsi Ollin syliin istumaan Ollin valittaessa siitä että Joonas murskaa hänet allensa. Vanessa istui keskellä katsoen tilannetta huvittuneena. "Noniin ja sitten päät alas jos poliisi tulee vastaan!" Tommi huusi. "Siis kuinka usein te tälläsiä kyytejä järjestätte?" Vanessa kysyi nauraen. "Ei monesti. Aina välill-POLIISI! Päät alas äkkiä!"Joel alkoi kiljumaan. Joonas ja minä löimme päät alas nauraen. "Ohi meni" Vanessa sanoi kikattaessaan. Nousin ylös nauraen. "Ai saatana!" Repesimme siinä vaiheessa kaikki nauruun. Joonas kolautti päänsä penkki selkään. "En enää koskaan istu  tässä!" Joonas mutisi. "Paitsi ens kerralla." Olli sai sanottua naurun keskeltä.
---------------------------------------------------------
Kenen näkö kulmasta haluutte ens osan? Tää vaikuttaa jonkin verran juoneen😏
Words:647