•Dark love•

14. Ilta aurinko ja tunteiden valtameri

•OLLIN POV•
Aamulla kun heräsin, olin kotona. Joku oli vienyt minut sairaalasta sinne, ja ehkä hyvä niin. Mä en edes halunnut muistaa mitä mä tein eilen illalla ku lähin baarista sairaalalle päin. Onneks mä en muista sitä. Päätin että tänään mä meen käymään studiolla. Joelilla ja Nikolla oli jotain asiaa liittyen meijän uuteen musa videoon, ni oli vähä pakko mennä. Puin päälle, söin aamupalan ja lähdin kohti studiota.

•JOELIN POV•
Kello oli 15:30 ja olin laittanu Ollille viestiä et tulee käymää tänää studiolla. Meil oli tänää jonkinverran tekemistä, ja se hoituu nopeammin isolla porukalla. Muistaakohan Olli sitä mitä eilen tapahtu.. viittisinköhän mä muistuttaa sitä siitä. Mitenköhän y/n voi.

•Y/N POV•
Herättyäni näin vain hoitajan vieressäni. "Huomenta" hän sanoi lempeällä äänellään, ja ojensi minulle lääkkeeni, mitkä minä olin ottanut joka aamu ollessani täällä. "Mulla ois sulle vähän uutisia" Lääkäri sanoi minulle. "Mitä?" Kysyin. Sä pääset tänään kotiin. Kuultuani tuon lauseen, olin pakahtua onnesta. Pian pääsisin näkemään taas Ollin, ja kertomaan tällä hetkellä melkein suurimman salaisuuteni, mikä liittyi häneen. "Sä voit itseasiassa jo lähteä. Mä kirjoitan sulle vielä antibiootti kuurin, ni syö niitä sitten yksi tabletti per päivä." "Okei" vastasin ja aloin pukemaan päälle. En malttanut enää odottaa Ollin tapaamista.

•OLLIN POV•
Saavuttuani studiolle, muut odottivatkin minua jo olohuoneessa. "Mä tsekkasin tän musavideon, ja se näytti ihan hyvältä. Entä teistä?" Joel ojensi läppärin minulle, ja samalla näin että y/n oli tullut sähköposti. "Miks y/n laittaa Joelille sähköpostia?" Mietin mielessäni. Joel ei ollut varmaankaan tätä huomannut, koska viesti oli avaamaton. "No miltäs se näyttää?" Niko kysyi. "A-aa joo tosi hyvältä." Vastasin hänelle. Samalla kun muut jätkät puhuivat videoitamme jotain, päätin avata sähköpostin. Viestissä luki: "Moikka Joel! Todennäköisesti Olli on jo kertonut sulle ja muillekkin jätkille että jouduin auto-onnettomuuteen, mutta mulla on nyt kaikki Ok. Voitko sanoa Ollille, että tulee tohon läheiselle rannalle kello 17:30. Mulla ois sille asiaa minkä haluisin kertoa rauhassa ja kasvotusten. Terveisin Y/n. En aikonut sanoa viestistä mitään Joelille, koska asia ei sille juurikaan kuulunut. "Mä lähen kämpille" Sanoin heille ilmoittaakseen että lähden tapaamaan y/n. "Mut meillähän on viel ihan vitusti duunii hoidettavana?" Joel sanoi minulle. "Mä tuun sit joskus illemmalla takas.. moro" Laitoin kengät jalkaan, takin päälle ja lähdin kotia kohti.

•Y/N POV•
Olin saapunut sairaalalta kotiin, ja tunne oli ihana. Riisuin kenkäni pois jalasta, ja istuin sohvalle. Aikaa oli vielä jäljellä, joten katselin vain puhelinta. Minua jännitti tavata Olli pitkän ajan jälkeen. Toivottavasti hänellä on kaikki hyvin. Tekisin mitä vaan että hänellä olisi hyvä olla. Oli mennyt puolitoista tuntia kun olin tullut kotiin, ja oli aika valmistautua. Menin suihkuun, ja sen jälkeen kuivasin hiukseni. Meikkasin ja valitsin vaatteet. Pieni suihkaus hajuvettä ja olin valmis lähtemään. Kello oli 17:00 eli puolituntia aikaa että kertoisin asian, mikä minua jännitti aivan suunnattomasti. Lähdin kävelemään alapihalleni, ja tilasin taksin hakemaan minut.

•OLLIN POV•
Jalat ja kädet tärisivät. En ollut puhunut y/n kuukauteen. Tuntuu kuin en olisi ikinä edes tavannut häntä, mutta silti rakastin häntä ihan älyttömästi. Tänään olisi se aika, mikä minun olisi pitänyt kertoa hänelle jo aikoja sitten. Valmistauduin, ja lähdin kävelemään autolleni. Kello oli 17:20 kun saavuin rannalle. Nousin autosta ulos, ha näin että joku seisoi laiturilla. Lähdin kävelemään rantaa kohti, ja siinä hän seisoi. Y/n kääntyi katsomaan minua päin, ja katseemme kohtasivat. Hänen siniset silmänsä hohtivat ilta auringon valossa kuin timantit. Ihankuin ekan kerran kun tapasin hänet. Nuo tumman ruskeat hiukset korostivat hänen kauniita kasvojaan ja koko hänen olemustaan. Hän oli kaunein asia maailmassa, mitä oli ikinä ennen nähnyt. Kävelin hänen viereensä laiturille, ja otin häntä käsistä kiinni. "Moi.." y/n sanoi vähän ujosti minulle. "Moi" vastasin hänelle hymyillen. "Luojan kiitos sä oot kunnossa. Mä jo pelkäsin että sä olisit kuollu.." sanoin hänelle. "Mä näin susta unta joka yö. Se tuntuu ihan hullulta, mutta niin se vaan oli." Y/n sanoi. Puhuimme kauan kaikesta mitä oli tuona aikana tapahtunut, kunnes kuljetin hänet laiturin reunalle istumaan, ja katsomaan auringonlaskua. "Miten sä voit?" Y/n kysyi minulta rauhallisella äänellä. "Ihan hyvin" vastasin. Vatsassani olevat perhoset alkoivat elämään. En pystynyt enää hillitsemään itseäni. "Mä oon niin pahoillani kaikesta mitä mä tein" hän sanoi minulle. "Älä anteeks pyytele. Sä pelastit mun hengen." Vastasin hänelle samalla katsoen häntä silmiin. Y/n hymyili minulle, ja katsoi minua. Sitten tein sen. Otin häntä leuasta kiinni ja painoin minun huuleni vasten hänen huuliaan. Suutelimme pitkään, mutta hitaasti. Se tuntui erilaiselta, mitä ennen. En voinut ajatella muutakuin y/n. Tuntuikuin koko maailma olisi ollut tyhjä. Vain me kaksi, minä ja y/n. Tuhannet tähdet loistivat taivaalla, ja kuu hohti kirkkaampana kuin koskaan aikaisemmin. Tuo hetki oli taianomainen. En unohda sitä koskaan.