Kaverin puolesta kyselen

Luku 1 - statistiikkaa

"Joka kerta kun ajattelen, että Joel ei voi puhua statistiikasta yhtään enempää kuin edellisellä kerralla, se menee ja yllättää mut täysin", Joonas mutisi noustessaan sohvalta hakemaan lasin vettä.

He, koko bändi, olivat juuri lopettaneet Instagram-liven, jonka he olivat pitäneet juhlistaakseen hyvin striimaavia biisejä. Siinä mielessä toki oli täysin ymmärrettävää, että Joel oli jokaisen tilaisuuden tullen puhunut statistiikasta. Mutta Joonaksen mielestä Joel oli yrittänyt kääntää turhan monta keskustelua puhuakseen statistiikasta.

"Joel varmaan menis naimisiin tilastojensa kanssa jos pystyis", Niko sanoi ja virnisti Joonakselle.

"Eiköhän Joel jo ole naimisissa tilastojen kanssa", Joonas sanoi virnistäen takaisin Nikolle.

"Parempi olla naimisissa niiden kanssa kun sun kanssa, Porko", Joel sanoi yrittäen etsiä katseellaan tukea muilta bändin jäseniltä, sitä kuitenkaan saamatta.

"Hei!" Joonas huudahti näytellen loukkaantunutta. Hän istuutui takaisin sohvalle Nikon viereen ja mutristi huuliaan muka loukkaantuneena.

"Mä menisin naimisiin sun kanssa koska tahansa", Niko sanoi pussaten Joonasta poskelle.

Joonas päästi ulos tyytyväisen hykerryksen ja painoi päänsä Nikon olalle. Joel pyöräytti silmiään. Joonas oli ihminen, joka kaipasi läheisyyttä ja Niko tuntui enemmän kuin mielellään antavan sitä muille. Siitä Joel oli kiitollinen, sillä vaikka hän ja Joonas viettivät aivan liian paljon aikaa yhdessä, ei Joel tahtonut olla toisen iholla koko aikaa.

Joonas huomasi Joelin pyöräyttävän silmiään hänen ja Nikon halailulle eikä Joonas voinut estää pienen huvittuneisuuden nousevan pintaan.

"Ootkos Joel kateellinen vai miksi täytyy tuijottaa?" Joonas kysyi nauraen.

"Ehkä se vaan on katkera, kun statistiikka ei paljon lämmitä kylminä iltoina", Niko sanoi ja Joel jälleen pyöräytti silmiään.

Tommi räjähti nauruun seuratessaan kolmikon puuhia. Jos Tommi oli käsittänyt oikein, ei Nikon ja Joonaksen välillä ollut mitään ystävyyttä kummempaa. Samalla he kuitenkin käyttäytyivät kuin vastarakastuneet teinit.

Osa siitä oli fanien iloksi, sen Tommi tiesi, mutta samalla se monesti jatkui monin verroin syvempänä myös silloin, kun vieraat silmät eivät olleet sitä näkemässä. Eikä Tommi ollut täysin varma mitä heidän välillään todellisuudessa oli. Mutta eivät he mitään myöntäisi kuitenkaan - ja todellisuudessa tuskin tiesivät sitä itsekään, joten Tommi ei edes halunnut udella.

"Ehkä Joel vaan tarviis ihan oikeita ihmissuhteita elämään", Olli sanoi ja Joel katsoi tätä hämmentyneenä.

"Nii koska te ette ole oikeita?" Joel kysyi.

"En mä sillä, mutta joku sellainen tyttöystävän - tai miksei poikaystävänkin, en oo sillee tarkka - kaltainen voisi auttaa, nii ei tarviis aina kättä käyttää", Olli jatkoi ja Joelia lukuunottamatta muu porukka räjähti nauruun.

"Tämähän kaikki selittää statistiikkapakkomielteen. Joel on vaan vähän silleen turhautunut", Aleksi sanoi painottaen vihjailevasti sanaa 'turhautunut'. Sitten hän virnisti Ollille.

Ties kuinka monennen kerran tänään Joel pyöräytti jälleen silmiään. Aleksi katsoi Joelia virnistäen, mutta vakavoitui sitten: "hei sano sitten, jos tää on liikaa. Me kiusoitellaan vaan, koska rakastetaan sua."

Joel hymyili Aleksille. Bändin kuopus oli herttainen ja välitti bändistä vähintään yhtä paljon kuin Joel itse. Aleksi halusi aina varmistaa, että kaikilla oli mukavaa.

"Mutta kunnes sä sanot jotain, nii mä olen yhtälailla sitä mieltä, että statistiikan ja kätes sijaan sulle pitää löytää oikeaa ihmisseuraa."