It's my party and I'll die when I want to //Blind channel

kotiin

Y/n:

Olimme saapuneet juuri aamupalalta. Muistoni eilisestä olivat sumeat.
Pakkasin omia tavaroitani matkalaukkuun ja keräsin itseäni jälleen pitkään ajo matkaan.
"En tavallaan haluis lähtee täält viel. Tääl on nii nättiä" huikkasin Ollille joka oli jo saanut pakattua ja istui nyt sängyllä katsellen minua.
"Nii. Voisin viettää koko elämän sun kaa tääl" hän vastasi hymyillen minulle.
Hymyilin hänelle takaisin ja jatkoin tavaroitteni etsimistä.

Noin. Kaikki pakattu. Ajattelin itsekseni.
Hyppäsin Ollin viereen sängyn reunalle ja painoin pääni hänen olkapäätään vasten.
"Kiitos nii paljon ku toit mut tänne. Mut anteeks ku tein sen mitä tein eilen.." hengähdin syvään.
Tunsin ollin käden ympärilläni.
"Ei se mitää. Tärkeintä että oot nyt siinä ja meil on ollu ihanat 3 päivää." Hän vastasi lempeästi silittäen poskeani.
Katsoin ylemmäs jotta silmäni tapaisivat Ollin kylmän siniset silmät.
Hänen katseensa sai minut sulamaan ja hymyilemään.
"Niin tää on ollu nii ihana etten tiä onks tää unta" naurahdin hieman.
"No jos tää on unta nii älä herätä mua" Olli naurahti kaapaten minut syliinsä.
Pistin käteni hänen poskilleen ja annoin hänen kasvonsa täyteen suudelmia kaataen hänet selälleen sänkyyn.
Kierähdin hänen viereensä makaamaan.
"Oon nii onnelline et mulla on sut" kuiskasin tuijottaen hotellin kattoon.
"Samoin" Olli sanoi kääntäen päänsä minua kohti.
Käänsin oman pääni myös häntä kohti ja vain hymyilin hänen kanssaan.
"Hei paljon kello muute on?!" Yhtäkkiä hätkähdin
"Voi vittu se on 5 vaille 15 meiä pitää alkaa lähtee" olli sanoi hätäisesti vilkaisten seinällä olevaa kelloa .
Nousimme samaan aikaan ja aloimme valmistautua takaisin kotiin lähtöön.

Istuimme autossa ja viimeiset 10 minuuttia olin tuijottaen kättäni, tiedustaen että ranteessani oli kiristävä ja epämukava side. Kaduin edeleen sitä mitä tein. Mutta hei, kaikki tekee impulsiivisa tekoja joita katuu myöhemmin vain koska se oli hetkellinen mielenjohde.
Huokaisin hiljaisesti.
"Kaikki hyvin?" Ollin ääni keskeytti ajatukseni.
"Joo, mua vaa sattuu tohon kätee.." vastasin hiljaa siirtäen katseeni ikkunasta ulos.
"Voidaa pysähtyy hakee särkylääkkeit jos haluut?" Hän kysyi huolestuneen kuuloisena.
"Ei tarvi mä pärjään kyl" käänsin katseeni yrittäen hymyillä hänelle.
"Okei" hän vastasi lyhyestä kiinnittäen huomionsa tiehen.
Tunsin puhelimeni värisevän takkini taskussa ja kaivoin sen esiin.
"Porko soittaa" naurahdin ja vastasin puhelimeen.
"MEIL ON JO KAUHEE IKÄVÄ TULKAA NY VITTU JO" linjan toiselta puolelta huudettiin. Säpsähdin hieman.
"Joo joo me ollaan jo tulos-"minut keskeytettiin. Kuten yleensä.
"Kai voit paremmi mitä siel sairaalas sanottii?" Kysyi Nikon ääni.
Melkein unohdiin että Olli oli kertonut jätkille että jouduin sairaalaan.
"Joo paljon parempi olo. Iha särkylääkkeil pärjänny ja ei ne oikei mitää sanonu muuta ku et pitää olla varovaisempi." Vastasin tälle.
"Miks siis olit sairaalas?" Joelin ääni kysyi. Niin. Hei eivät tienneet MIKSI olin siellä.. sydämmeni skippasi pari lyöntiä tuosta kysymyksestä.
Koitin nopeasti keksiä jotain ja jaoin ollin kanssa pikaisen katsekontaktin.
Hän näytti minulle jotain käsimerkkejä joita yritin ymmärtää.
Aa. Joo.
"Ööh siis mää vaa liukastuin ku oltii kattomas maisempii ja löin mun käden aika pahasti" valehtelin heille.
Olli näytti peukkua minulle. Olimme sopineet ettemme puhu kellekkään mitä oikeasti minulle tapahtui.

Keskustelimme jätkien kanssa koko ajomatkan kunnes aloimme olemaan lähellä kotiani.
"Meidä pitää ny lopettaa. Moro" sanoin heipat heille ja astuimme ulos autosta.
Raahasimme kamamme asuntooni ja hyppäsin samantien makkariin sängylle.
"Tehää ruokaa" Olli sanoi ilmestyen eteeni sängylle.
"Äff nyt jo? Just päästii perille" valitin hänelle.
"Tehää valmiiks ei oo pakko syödä viel tarvin vaa jotai aktiviteettia."
Tyhjä katseeni muuttui pian leikkisäksi virneeksi.
"Mä tiiän meille aktiviteettia" kuiskasin hänelle vetäen hänet lähemmäksi.

_____
Anteeks ku tää on näin lyhyt mul on ollu vähä vaikeeta täs jonku aikaa enkä oo pystyny oikee keskittyy tähä kirjottamisee://
Kirjotan varmaa vast ensviikol lisää.
Kiitos kaikille jotka on jaksanu tänne asti<3