Joel Hokka - Sweet tragedy

Röökille ja naiselle

-"Haloo. Saisko taksin osoitteeseen Harjunkuja 78?"

-"Neiti valitsi kyllä mahdollisimman huonon illan tilata taksi kyyti, mutta jos ei hengen hätää ole niin eiköhän me taksi sinnekkin saada. Liikenne on täysin ruuhkautunut festareiden takia, joten voit vaan kuvitella kuinka monta Pirkkoa ja Jaanaa on ollut tilaamassa taksia pilkun jälkeen." Kyllästyneen kuuloinen taksikuski avautui.

-"Voin uskoa. Mutta jos joku ehtisi hakemaan vähän pienemmistäkin pidoista Harjunkuja 78:sta muutaman hyväkäytöksisen juhlijan, niin arvostaisin" Vastasin yli ystävällisellä ja hivenen anelevalla äänellä.

-"Onnistuu. Voi olla, että menee 10 minuuttia tai 30 minuuttia. Sano nyt näistä", taksikusi tiuskaisi ja sulki puhelimen.

-"Vittu mitä asiakaspalvelua!", Tuhahdin kovaan ääneeen.

-"Törkeetä suorastaan", kuulin miesäänen sanovan takanani. Säikähdin tätä yhtäkkistä keskeytystä niin paljon, että paiskasin epähuomiossa puhelimeni asfalttiin.

-"Ei vittu. Sori." Pitkä vaalea hiuksinen mies sanoi ja kumartui noukkimaan puhelintani maasta.
"Kyllä tää taitaa vielä jotenkin toimia", mies tarkasteli puhelintani, jonka näyttö oli nyt tuhannen säpäleinä".

-"No tietääpä mihin seuraavat palkkarahansa käyttää", Naurahdin puoliksi tuskissani siitä tiedosta, että tilini saldo oli punaisella ja puoliksi siitä, että tuon pitkähiuksisen miehen veikeys huvitti minua.

-"Poltatko? Ei mulla rahaa oo sulle antaa korvaukseks, mutta tupakan voin tarjota.", Mies katsoi minua kysyvästi hieman kiusaantuneesti takaraivoaan pidellen.

-"Ei sun tarvii mitään korvata. Itehän mä sen puhelimen tohon maahan taisin paiskata. En toki voi sanoo, että sun hiipparointi ei olisi ollut osa syynä katastrofiin, joten tupakka kelpaa", hymyilin miehelle.

-"Pahoittelen arvon neiti. Olit kyllä ton puhelun takia jo niin kiihtyneessä tilassa, että olisit aika varmasti paiskannu sen puhelimen asfalttiin ilman munki apuu" mies naurahti hieman varovaisesti.

-"Varo sanojas,,,,sinä. Kukas sä olitkaan? Kysyin, sillä en muistanut oliko mies jo sanonut minulle nimensä.

-"Aa tietysti. Sori. Mä oon Joel. Joel Hokka." Mies sanoi ja ojensi tupakan ja sytkärin  käteeni.

-"Ja mikäs se tämä Joel Hokka on miehiään?" Kysyin leikkisästi.

-"Ihan tavallinen mies se kai on. Mitä nyt kuokkii toisten ihmisten hääjuhlissa." Joel vastasi hymyillen.

-"Sittenhän meitä on kaks. Mies mä en ole, mutta ei mullakaan tänne kutsua löydy."

-"Saanko arvata. Oot jonkun kaverin siivellä juomassa ilmasta viinaa?" Joel katsoi minua virne naamalla.
"Mun kaveri Niko tuntee ton hääparin niin päätinpä tulla sitten alkoholimyrkyttäytymään lauantain kunniaks" Joel jatkoi.

-"Ei kun kyllä mä kuokin ihan vanhaan kunnon old school tapaan. Oon täällä kyllä kaverin siivellä, mutta ei sen puoleen, että se kaverikaan tuntis tota hääparia" Repesin nauruun.

Joel tuhahti jotain ja alkoi hekottamaan myös. Puoliksi ehkä siksi, että en näyttäis niin säälittävältä nauraessani omalle jutulleni. 

-"Saanko mä kunnian tietää sun nimen? Vai kutsunko sua vaan kuokkijaks?" Joel vilkaisi minuun, kun nauru alkoi vaimentua.

-"Hmm." Näytin pohdiskelevalta, kun puhalsin tupakan savua ulos keuhkoistani.
"Arvaa." Käänsin katseeni Joelin puoleen virnuillen.

-"Sä annat mulle semmosia Irmeli vibseja? Osuinko oikeeseen?" Joel katsoi minua kiusoittelevasti.

-"Eli Irmeli siis. Kun oot kerta noin hyvä arvaaja, voit varmaan myös arvata mun puhelimnumeron"

-"Smooth asss fuckkk" Joel naurahti.

-"Smooth as fuck ei oo numero", tuhahdin.

-"Ehkä mun ei tarvii vielä tietää sun numeroo jos eksyt samaan osotteeseen, kun mä", Joel esitti tarjouksensa.

-"Mulla on kyllä yleensä ollu aika hyvä suuntavaisto, joten eksymisestä tuskin on huolta." Vastasin kylmän viileästi.

-"Auts. No jos ei puhuta eksymisestä niin olisko missään universumissa mahollista löytää sut meiltä tänään?"

"Ehkä." Vastasin ja puhalsin viimeiset savut tupakasta, tumpaten sen valkoiseen aidan kaiteeseen.

Taksi ajoi pihaan ja koska Danielia ja Jania ei näkynyt mailla eikä halmeilla, päätin lähteä tämän veikeän pitkähiuksisen miehen mukaan. Joel ojensi varovasti kättään minuun päin ja tartuin siihen itsevarmasti. Aina voi pitää hauskaa, joten miksi en olisi tarttunut tilaisuuteen. Merkityksetön seksi oli kaikki mitä tältä illalta tarvitsin. Ja pakko myöntää, että Joelin luonteessa oli jotain, joka kiinnosti minua enemmän kuin mikään pitkään aikaan. Mutta en silti kaivannut elämääni tippakaan romantiikka. Vain hauskanpitoa. Lupaan. 
-
-
-
Kirjoittaja:
Vaikka elämä ei tule trigger warningejen kanssa niin ajattelin olla kiltti ja läväyttää semmoisen tähän kohtaan niin kaikilla on hyvä mieli. Seuraava luku sisältää todennäköisesti ei niin lapsiystävällistä materiaalia, joten jos seksuaalissävytteiset asiat aiheuttavat sinussa itkua ja hampaiden kiristystä niin ohjaan sinut suoraan seuraavan luvun yli. Nyt siis silmät kiinni ja scrollaus jos tuntuu, että ei oo oma juttu!💃