Joel Hokka - Sweet tragedy

Joelin darrapäiväkirjat

Joelin Pov:

Heräsin sängyn pohjalta aivan jäätävään päänsärkyyn. Tuntui, kuin joku olisi heitellyt ohimoitani pieneillä kivillä. Valo siivilöityi verhojen raosta suoraan naamalleni ja se valaisi kaistaleen myös sänkyni päädystä. Jos olisin nyt Amerikkalaisen teini-saippusarjan päähenkilö, heräisin venytellen sängystäni pirteänä ja hyvinvoivana. Linnut laulaisivat ja auringon valo lämmittäisi kasvojani. Mutta koska olen ihan vain Joel Hokka, haluan lähinnä tehdä mitä tahansa muuta kuin nousta pirteänä sängystä, naamalleni siivilöityvään auringonvaloon. Vaikka mietin hetken vaihtoehtoa jäädä itkemään ja oksentamaan omaan sänkyyni, päätän olla reipas ja lähteä laahustamaan kohti vessaa. Matkan aikana lupaan itselleni noin kolmekymmentä kertaa, että en enää koskaan koske alkoholiin. Kuitenkin kun huomaan pöydän kulmalla viskipullon jämät, kulautan ne kurkkuuni ennätysnopeudella ilman katumusta. Vitut mistään tipattomasta. Jos on jo syvällä suossa, ei voi kääntyä takaisin tai uppoaa pahemmin.

Yritän katsoa televisiosta, jotain turhanpäiväistä dokumenttia hylkeistä. Samaistun hylkeisiin jollain oudolla tavalla. Haluaisin itsekkin vain lötköttää laiskana rantahietikoilla, eikä kellään olisi siihen sanottavanaan yhtään mitään. Hylkeistä ei oikeastaan ole mitään hyötyä. Ne vain lepäävät, hakevat ruokaa ja sitten taas lepäävät. Kaikki mitä elämältä tarvitsen. Perkeleen hylkeet. Jostain syystä krapulani aiheuttaessa äreyttä, rupean ihan oikeasti vittuuntumaan hylkeitä kohtaan. Sammutan television ja tuhahdan. Sentään tänään on bänditreenit niin ei tarvitse katsoa noiden aivottomien löllyköiden hihhulointia.

Huomaan Joonaksen soittavan minulle. Vaikka en juuri nyt jaksaisi vastata, niin parempi kai silti, että soittaja on Joonas eikä hylje. Muuten repäisin liitoksistani. Ei enää yhtään hylkeitä tähän aamuun kiitos. Enkä muutenkaan ehdi enää kouluun kuin muutamaksi tunniksi, joten Joonaksen kanssa rupatelessa voin skipata koulua hyvällä omallatunnolla.

-"Moroo. Oonko pää kipeenä?" Joonas kysyy vaikka taitaa tietää jo vastauksen.

-"Eikun olisi sittenkin ollut ehkä parempi, että se soittaja olisi ollut hylje." Huokaisen syvään enkä tajua ajatelleeni ääneen.

-"Hylje? Onko sulla nyt kaikki ihan kunnossa?" Joonas kysyy hämmentyneenä ja hieman huvittuneena.

-"Ei mitään. Ei yhtikäs mitään. Sain muuten seuraa perjantain juhliin.", Sanon käynnistääkseni keskustelua.

-"Oho. Niin sitä pitää. Kukas typykkä kyseessä?" Joonas vastaa selvästi innostuneena.

-"Yks Irm,,,,,,,Emily vaan."

-"Irmemily on ihan helevetin outo nimi. Onko se jostain ulkomailta?" Joonas kysyy aidon hämmentyneen.

-"No sovitaan, vaikka niin. Kai sullakin on joku seuralainen sinne bileisiin?" Kysyn ja kuulostan paljon tympääntyneemmältä mitä on tarkoitus.

-"Totta kai, totta kai. Joonas fucking Porko ei oo ehkä hyvä monessa, mutta naisasiat mä osaan hoitaa", Joonas vastaa huvittuneena.

-"En voi kieltää. Haluutko kenties kertoo lisää tästä seuralaisesta?" Kysyn.

-"Näät sitten. Tapasin sen baarissa eilen ja pyysin liittymään joukkoon iloiseen. Sua ei voi kyllä varmaan esitellä sille, kun oot tommonen ankeuttaja." Joonas vittuili.

-"No haista nyt jo vittu. Mulla on nyt bisneksiä hoidettavana, joten jos sallit, jatketaan tätä ratkiriemukasta jutustelua vaikka treeneissä." Vastaan närkästyneenä.