You give me that feeling || Larry Stylinson in finnish

Part 4

Mooooiii !!

Oon tosi innoissani nyt, koska tää mun kone toimii taas ja saan taas kirjottaa tällä enkä tolla tabletilla :D

Joten se tietää sitä, että näitä lukuja saattaa ilmestyä useemmin ;)

Nauttikaa tästä luvusta :)

Louis

Istuskelin altaan reunalla, mutta en silti kastellut jalkojani veteen. Sovimme näkevämme täällä, mutta en tiennyt ajatteliko Harry uida. Itse en uikkareita ottanut edes mukaan. Vilkaisin kelloa, se oli jo viisi yli yhdeksän. Harry näkyi olevan myöhässä. Toivottavasti tulisi pian, en kuitenkaan koko iltaa jaksaisi odotella.

Otin puhelimen jälleen shortsieni taskusta ja katsoin kelloa. Puoli kymmenen. Aikoiko Harry tulla ollenkaan?

Nousin turhautuneena ylös ja laitoin kengät jalkaan. Jos tämä oli pilaa niin vannon ettei ole ollenkaan hauskaa. Harry ei ole ilmoittanut edes viestillä olevansa myöhässä. Mutta sitten muistin ettemme ole edes vaihtaneet numeroita.

Lähdin kävelemään huoneeseeni. Aamulla olisi aikainen herätys taas työn touhuun, joten voisin mennä nukkumaan kun kerran herra Stylesiä ei näkynyt missään. Jos tämä oikeasti oli vain hänen pilaansa niin en ehkä kestä.

Kävelin portaat ylös ja matkalla törmäsin Harryn siskoon Gemmaan. Hän oli todella mukava. Ainakin olen huomannut, että hänellä on aivan samanlainen hymy kuin Harryllä ja hymykuoppia unohtamattakaan.

Huokaisin ja astuin huoneeseeni. Riisuin vaatteet päältäni pelkille boksereille. Ei huvittanut edes mennä suihkuun. Aamulla ehtisi hyvin. Painuin vain suoraan sänkyyn ja vedin peiton korviin asti.

Olin jo melkein saanut unen päästä kiinni kun ovi rävähti auki. Harry ryntäsi sisään ja sulki oven perässään.

"Oletko kuullut koputtamisesta?" Kysyin.

"Anteeksi, en kai herättänyt?" Hän kysyi ja tuli peremmälle huoneeseen istuen sängyn reunalle.

"Et." Sanoin yksinkertaisesti.

"Louis, olen pahoillani. Tiedän, että olen myöhässä." Hän pahoitteli.

Vilkaisin herätyskelloa, kello oli lähemmäs kymmenen.

"Harry, olet melkein tunnin myöhässä." Sanoin ja nousin istumaan.

"Chelsea pidätteli minua, ihan kuin tahallaan. En olisi halunnut olla hänen kanssaan ollenkaan. Odotin vain, että saisin nähdä sinut." Harry sanoi ja hymyili. Tämä ei siis ollut peliä?

Hymyilin pienesti takaisin.

"Mitä te sitten teitte?" Kysyin uteliaana. En voinut uskoa itseäni, mutta olinko jopa vähän mustasukkainen.

"Ei oikein mitään ihmeellistä, katsoimme hänen luonaan leffan ja juttelimme." Harry kertoi.

Nyökkäsin vastaukseksi ja katsoin muualle. Harry näytti taivaallisen hyvältä hänen kireissä mustissa farkuissaan ja valkoisessa T-paidassa. Tiedän, aivan tavallinen vaatetyyli, mutta Harryn päällä vain jotenkin erikoinen. Olen tottunut katsomaan häntä usein golf vaatteet päällä. Mieleni olisi tehnyt vain suudella hänen huuliaan, mutta en halunnut olla tunkeileva.

"No? Aiotko nukkua nyt?" Hän kysyi.

"Luultavasti." Sanoin.

"Jätän sinut sitten rauhaan, ehkä yritetään huomenna uudestaan?" Hän ehdotti.

"Sopii." Nyökkäsin.

"Hyvää yötä." Hän sanoi ja oli nousemassa sängyltä, mutta jostain syystä otin hänen ranteestaan hellästi kiinni.