Eripari sukat

7. Samuli ja Barbeja

~Mentally I'm in Barbieland~

[MILO]

Työnsin raskaan aitan oven näköiseksi suunnitellun liukuoven syrjään ja astuin mun huoneeseen, joka oli tiptop siisti. Ihan vaan sen takia et mä kävin täällä siis tosi harvoin verrattuna esim Viljoon, joka asu täällä ihan kokoaikasesti. Mä saatoin vaan kävästä täällä muuutaman kerran viikossa. Silloinkin yleensä vain nukkumassa.

Huone oli jämähtänyt mun ala-asteajoille, kun mä olin maailman suurin Tony Hawk fani maailman paras skeittari. Mä olin ihan nostalgian vuoksi teipannut sen julisteita sängyn viereiselle seinälle myös tähän kämppään.

Me oltiin sillon iskän kanssa tehty salaa äidiltä, joka vain pelkäsi mun skeittausfetissin vievän mut hautaan, vanhassa himassa mun skeittilaudoille telineet seinälle, että saisin ne esille. Mä olin salaa ottanut ne messiin tänne ja ruuvannut seinään, vaikka Jari kielsi naulaamasta mitään ylimääräistä. Tuossa ne kumma kyllä olivat vieläkin. Siistissä rivissä kolme erilaista lautaa. Yksi pieni sinipohjainen, jonka sain kun olin eskarissa, toinen jo normikokoinen spiderman kuvioinnilla, ja kolmannessa oli nimmari mun sen aikaiselta skeittauksen opettajalta.

Nykyinen lauta kulki yleensä mun mukana. Sen dekin alaosaan mä olin lukion kuviksen tunneilla maalannu tummanpunasen ruusun. Sit homma lähti hanskasta ja maalasin koko laudan pohjan täyteen erilaisia ruusuja. Se oli ainoo kurssi josta olin saanu kympin. Äiti oli ihan intopiukeena mun taiteellisista lahjoista ja osti mulle öljyvärimaalit. Mä jopa maalasin yhen taulun mutta sit se jäi. Jari oli ollut koko ajan sitä mieltä, että maalaaminen ei ollut miesten hommaa. Siitä niille tuli äidin kanssa ihan jäätävä riita, joka päättyi siihen, että kumpikaan ei järkkynyt mielipiteestään. Mulla meni maku joten mä lopetin.

Mä olin se tyyppi, joka vaali rauhaa enemmän ku omaa itteään.

Astelin skeittilautaseinälle jo nostin mun laudan tyhjille pidikkeille. Ulkona oli jo jostain syystä soratettu, joten oli aika laittaa toi talviteloille. Kyl mä välissä kävin skeittaamassa yhessä sisäparkissa, mutta nyt en vaan jaksanu kantaa tota mukana. Tulisin hakemaan sen sitte ku tartteisin.

Mä astuin pois seinältä ja käännyin peilikaapin puoleen. Mä olin tullut hakemaan täältä yhtä hupparia, jonka myyn et saan jotain rahaa siihe illallisee tänää. Akseli oli kyl eilen tarjoutunut lainaamaan rahaa mut emmä ollu se tyyppi, joka lainas muilta.

Työnsin liukuoven auki ja vedin esiin henkaripidikkeen, joka oli ripustettu täyteen silitettyjä vaatteita.

Mä en ollut mikään mammanpoika, okei. Äiti vaan tykkäs pestä pyykkiä eikä antanu mun tehdä sitä, vaikka olin tarjoutunutkin avuksi.

Selasin huppareita etsien sitä yhtä tiettyä. Yks Viljon kaveri oli jo moneen otteeseen tarjoutunut ostamaan sen mutta mä en halunnut silloin myydä sitä, koska sillä oli tunnearvoa. Se oli ihan basic valkonen Addun huppari, mut mä olin keränny siihen eri skeittareitten nimmareita ympäri Suomea. Nykyään se oli mulle jo liian pieni ja pölyttyi kaapissa, joten mä pistin eilen sille jätkälle koodia ja tarjous sattui olemaan vielä voimassa. Se kylläkin asui nykyään Hesassa mut se lupas maksaa postimaksut jos lähettäisin sen sille.

Löysin kyseisen vaatekappaleen ja livahdin takaisin käytävälle. Hyppelehdin puiset portaat alas mahdollisimman hiljaa sillä äitin auto oli pihassa. Se oli varmaan mennyt Jarin kyydillä ylitöihin mutta mä pelasin varman päälle. Tää nyt oli vaan tällänen pikavisiitti. En jaksanu alkaa selittelee Jarille sitä, missä olin taas ollut. Äiti oli jo luovuttanut. Se luotti, että mä en tee mitään tyhmää ja antoi mun mennä.