Rosie 2

16 1 1
                                    

Tuijotin kun Iris istui paikallensa ja avasi 103 sivun kirjastaan niinkuin opettaja ohjeisti. Kaverini tölläsivät myös Iristä ja samassa opettaja huusi nimemme ja käski meidän keskittyä opetukseen.
Tunti kului todella hitaaaaaasti ja vihdoin kellot soivat. Kiiruhdimme välitunnille ja pysähdyimme ovien eteen, koska Iris kysyi voiko hän olla kanssamme tämän välitunnin. Kaikki pysyivät hiljaa ja katsoivat toisiaan. Vihdoin ja viimein Peppi nyökkäsi, varmaan sen takia ettei halunnut jälkkää toisten syrjimisestä. Kävelimme eteen päin ja juttelimme samalla lemmikeistämme. Iris sanoi, että hänen koiransa, max on jo 5 vuotias, mutta minusta se ei ollut kauhean vanha edes. Kun katsoin puhelintani näin että meidän pitäisi mennä jo 6 minuutin päästä matikan tunnille tylsistymään. Laitoin Iphoneni farkkujeni taskuun joissa ei ikinä ollut meilkein mikään muu kuin puhelimeni. Kysyin kaikilta voisivatko he olla koulun jälkeen, mutta kaikilla oli kiireitä paitsi Iriksellä jolta en kyllä kysynyt. Iris katsoi minua ja sanoi että hän voisi olla heti koulun jälkeen. Mietin hetken ja vastasin joo. Lähdimme kävelemään kaksin yht' äkkiä pois kavereideni luota ja aloimme puhua minne mentäisiin. Iris ehdotti, että menisimme minun luokseni ja samassa mieleeni tuli, että minulla ei ollut omaa kotia vaan vain pieni huone asuntolassa. Sanoin siitä Irikselle ja hän nyökkäsi ja ehdotti sitten, että menisimme heille.
Välitunti päättyi ja huomasin, että kaverini katsoivat minua vähän oudosti ja joo varmaan sen takia, että aloin heti olemaan ventovieraan kanssa joka tuli kouluumme vain noin vain.
Seuraava tunti oli todella tylsä ja istuin Iriksen viereen taakse. Emme keskittyneet ollenkaan tuntiin vaan kuiskimme, että lenkittäisimme ainakin Iriksen koiran ja kävisimme kaupassa.
Koulu loppuisi 1 minuutin päästä ja se minuutti oli ainakin 10 tuntia. Tunti ei meinannut loppua millään, koska matikan opettajamme oli aina niin innokas opettamaan ylimääräisiä. Tuijotin kelloa ja sen sekuntti viisarin lähestymistä tasan yhteen.
Kellot soivat ja menin nopeasti laittamaan kengät jalkaan ja kävelin Iriksen luo. Iris säteili innosta. Hänen silmänsä olivat siniset ja suuret. Hänkin oli tänään vain laittanut ripsiväriä, koska tuli myöhässä ja ajatteli varmaan samanlailla kuin minä, että ainakin sitä oli pakko laittaa. Venasin Iristä kun hän oli laittamassa mustia tennareitaan jalkaan.
Kävelimme kohti Iriksen taloa ja tunsin reitin, koska minäkin asuin asuntolassa täällä suunnassa ja tulin samaa oikoreittiä kuin Iris. Puut heiluivat tuulen mukana ja nyt oli viileämpi kuin aamulla. Näin kuinka Riia käveli takanamme jonkin 20 metrin päästä meistä ja Riia tuijotti meitä kahta kun kaarsimme Iriksen pihaan. Iris asui isossa omakotitalossa jossa oli lähellä paljon muitakin samanlaisia taloja. Yllätyksekseni huomasin, että Iriksen pihasta näkyi asuntola joka seisoi talon lähellä olevan sinisen järven melkein toisessa päässä. Huomautin Irikselle, että tästä näkyy asuntola ja sinne oli jotain noin 500 metriä. Voisimme kävellä samaa matkaa kouluun ja takasin mutta kääntyisin vain hetken päästä metsäpolulta sorapolulle joka johti valkoisen asuntolan takapihalle. Iris ajatteli näköjään ihan samaa koska hän tuijotti asuntolaa iloisen näköisenä. Katsoin taloja joissa Iris asui ja huonasin että Riia asui 3 talon päässä Iriksestä. Riia avasi talonsa oven ja meni sisälle samassa kun tallustimme kohti Iriksen ovea. Iris avasi oven ja kehotti minua astumaan sisään, minä tietysti menin ja huomasin jonkun olevan keittiössä laittamassa ruokaa. Se oli nainen joka kääntyi samaan aikaan kun Iris laittoi oven kiinni. Minä jotenkin tunnistin hänet, hän oli näköjään Iriksen äiti, mutta minä olin nähnyt hänet ennemminkin. Nainenkin näytti järkyttyneeltä ja samalla iloiselta nähdessään minut. Mutta miksi?

My YearWhere stories live. Discover now