My Year

Rosie 13

Tunsin vain ääretöntä kipua ja jostain syystä lämpöä. Silmäni sumeni ja tulin melkein tajuttomaksi, mutta tunsin vielä itseni olevan hereillä, tunsin vain tuulen, ja sen kun se heitteli hiuksiani naamalleni.
Vampyyri irrottautui kädestäni ja nousi seisomaan äänten perusteella. En odottanut hänen puhuvan mutta kuitenkin hän sanoi jotain.
-Sinusta tulee vampyyri. Seuraa tietä jonka olen sinulle johadattanut. Älä ole auringossa, äläkä vahingoita itseäsi, koska olet viides vampyyri maan päällä. Älä näytä kellekkään olevasi vampyyri, hallitse veren himosi. Älä tee mitään väärin. Kohtaamme yön valoisissa ja niinkuin pimeissäkin merkeissä.
Mietin mielessäni mitä tuo mahtoi tarkoittaa, mutta pääni sekotti se mitä hän sanoi ensimmäsenä. Minusta vampyyri, enkä saisi kertoa kellekkään.
Yht'äkkiä tunsin merkittävää kipua kaikkialla ruumiissani. Pyörin jotta kipu lakkaisi, mutta se ei helpottanut. Lumi tarttui hiuksiini ja vereni tuhri sen. Tuntui kuin sisälläni vallitsisi pimeys tästä päivästä lähtien viimeiseen.
Se loppui?
Kipu hellitti ja käteni veri alkoi itse tunkeutua käteeni takaisin. Olin kaivamassa taskustani puhelintani ja ennenkuin avasin sen näin, että minulle oli kasvanut isommat kulmahampaat.
Ei tämä ei voinut olla totta!
Nipistin itseäni, mutta se ei palauttanut itseäni ennalleen. Aloin itkemään, en enää koskaan näkisi aurinkoa, enkä söisi enää mitään, en voisi mennä kouluun. Olin viides vampyyri maan päällä. Missäköhän muut olivat? Miten voisin kertoa ninalle ja irikselle tästä? Ei. Minä en kerro tästä kellekkään. Niinhän vampyyri oli sanonut. Mutta miten selittäisin sen, että en voisi enää mennä kouluun tai päivällä ulos?
Minä eläisin luonnossa. Minä en palaa enää kotiin. Minä en näe enää ketään kaveriani enkä ninaa. Minä jäisin luontoon kauas muista. Niin päätin tehdä. Etsisin jonkun hyvän suoja paikan itselleni.
Pitkän mietiskelyn jälkeen lähdin kävelemään syvemmälle metsään. Onneksi juuri tällä hetkellä aurinko ei paistanut. Pilvet peittivät tumman taivaan. Huomasin edessäni olevan vanhan ränsistyneen puu talon. Menin ovesta sisälle ja näin onnekseni, että talo oli suojattu valolta sisältä päin.
Nyt tajusin vasta sen. Tämä oli sama talo kuin siinä unessa jossa olin nähnyt Iriksen. Mutta se oli vain uni. Yritin pitää mahdolliset asiat
mahdottomana.
Kävelin rauhallisena kaikki talon huoneet läpi enkä nähnyt ketään, onneksi. Halusin elää rauhassa. Päätin rikkoa puhelimeni ettei kukaan kuulisi tai löytäisi sitä jos olin jossain muualla. Tästä oli jotain kahdeksan kilometriä koululle joten saattaisin paljastua, mutta en voinut ottaa riskiä lähteä talolta juuri nyt. Asetin Iphoneni maahan ja talloin sitä niin kauan kunnes se oli ihan säröinä ja katkasin sen vielä kahtia.
Ulkona alkoi pimentyä ja päätin lähteä vihdoin metsästys retkelle koska nuorella vampyyrillä oli myös aina kaikissa elokuvissa kauhea veren himo.