/JULIAN NK./
Tänään on se päivä. En malta odottaa..mitä laittaisin päälle?? Mekon vai housut vai hameen... Tarviin jostain myös hyvät kengät.. Nämä nahkaiset kengät ei ehkä Louisin sydäntä vie
Joten päätin lähteä kauppaan ostamaan ainoilla varanoillani kengät itelleni..Kun pääsin kauppaan niin kaikki katsoi minua vähän Jännästi, halvekusen koska en melkein ikinä käy tälläisissä kaupoissa..
Hetken päästä pitkä hoikka nainen tuli kysymään tämäkästi minulta"Mitäs tämä nuori neiti oikein haluaa?"
Vastasin ujosti " ööööö....etsin jotain hyviä kenkiä vaaleansinisen mekon kanssa"
Nainen vastasi jämäkästi " no tuolla on mieidän balleriinat mut ne on aika kalliita mut ehkä sä sieltä jotain löydät"
Sanoin kiitos ja lähdin kävelemään kaupan toiseen päähän kunnes huomaan yhden tytön jonka naamaa ei ikinä unohda.... Se oli Lissu.. Hän joka oli minua aina kiusannu..
Ei, en anna hänen nähdä minua..
Känsin hänelle selän että hän ei tunnistaisi minua.."Omg onkos siinä itse Julia" Lissu sanoi karmivan kimeellä äänellä..
Käännyin ja katsoin häntä silmiin.. Juu siinä hän oli.. Eipä ole muuttunu yhtään, 5 kiloo meikkii naamassa ja niin pieni paita ku voi olla ja farkut...
"Siitä on liian pitkä aika kun näin viimeks.. Onks sun perheellä kaikki hyvin :)" hän sanoo vaikka tietää että perheeni on kuollu, siinä vaiheessa teki mieli repii hänen päänsä irti mutta jätän sen ehkä jollekki muulle.
En vastannu hänelle mitään, otin vain kengät mukaan ja menin kassalle ja maksoin... Kuulin vaik perästäni nimeni huutoa mutta kuka nyt tuollaisen ihmisen kanssa halusi jutella?
Kotona huomasin että kello on jo 14.00 ja kahen tunnin päästä mun pitää jo tavata Louis ja oon edelleen täällä Kauniaisissa...
Puin nopeasti vaatteet päälle ja aloin katsomaan busseja..Klo 15.40
En edes ole miettiny yhtään että oikeasti nään Louisin... Kello kävi ja aloin käydä kärsimättömäksi mutta yritin istua vaan ihan rauhassa penkillä. Yhtäkkiä eteeni kaartaa musta pitkä auto jonka lasit on pimennetyt... Ulos astuu iso kokoinen todella lihaksikkaan näkönen aurinkolasien mustiin pukeutunu mies, hän vaa oven ja ulos astuu jotain mitä en olisi ikinä pystyny ajattelemaan...Ulos astui valkoisessa paidassa ja vaalean ruskeissa farkuissa oleva mahdottoman komea poika... En uskonu silmiä. Tuijotin vain häntä kun hän tuli minua kohti. Vähän ajan päästä huomaan että olen ehkä tuijottanut häntä liikaa
"Hei sinä olet varmaan Julia" sanoo hennolla äänellä..
Vastaan mumisten "jjjjjujuj ollenhan mminä.... Ja sinä olet Lllouis??"
"Hei älä ole noin hermostunu, punastun muuten ;)" Louis sanoo pini hymy huulillaan.Nousin ylös ja siinä me seistiin ehkä minuutti hiljaa ja katsoimme vaan toisiamme... Kunnes Louis uskaltaa avata suunsa
"Juu mun piti tulla antaa se lippu sulle, tässä se olis"
Katsoin lippua suurilla silmillä ja en olisi uskonu ikinä että näin tapahtuu...
Vastaisin pienet kyynelet poskilla.. "Kiitos todella paljon"Louis vaan hymyillä todella ihanasti ja pyyhki kyyneleeni hänen peukalollaan..
Tämän jälkeen Louis totaisee "no hei, keikka alkaa kohta, tuu mun mukaan niin voisit ehk tavata muitakin jäseniä ;)"
Nyökkäsin vain päätä kunnes Louis otti minua kädestä kiinni ja avasi oven minulle. Auto kaarsi yhdelle portille stadionin taakse minne ei hullut fanit löydä...
Kysyin vähän epävarmana "ootko varma että saan tulla??"
"Totta kai saat tulla, mä päätän ketä saan tuoda sinne" louis sanoo hymyillen...
Tällästä onnea olen kaivannu viimeiset vuodet...
Kun pääsimme takahuoneeseen ensimmäisenä kuulen oven takaa hirveetä kälätystä ja yhden äänen sieltä varmasti tunnistin, Naillin. Hänen äänensä meni kaikkien päälle..
Kun Louis avasi oven niin kaikki kolme käänsivät katseen minuun ja Louisiin.. Punastuin aivan tomaatiksi, varsinkin kun tajusin että Louis pitää minun kädestä kiinni..
"Tässä on Julia kundit" Louis sanoo iloisesti
Ekana avaa tietkin suunsa Niall "Oho oho, millon häät?, mä voin tilalta hotelli huoneen teille jos käy?"
Siinä vaiheessa katsoin vaa lattiaan koska en ollu melkeen ikinä nolostunu niin paljoon....ja Louis näki sen kasvoiltani.. Louis vei minut pöydän ääreen ja kaatoi kahvia minulle..
Oli taas hiljaista ennenkun Harry avasi suunsa.. " juu no hei meijän pitäs varmaan alkaa valmistua et jos päästäisit ton sun enkelin sinne jonottamaan hyviä pakkoja"
Nousin penkistä ylös ja sanoin "joo toi on totta, teillä on varmaan todella paljon kiireitä joten mä ehkä lähen"
"joo nähdään Julia sitten sielä h hetkessä" sanoo Louis ja antaa pienen pusun poskelleni...
"OIJOI OIJOI, AAAAWWWSSS" Naill huutaa ja taputtaa käsiään.
Se oli niin ihana tuntusta mutta se oli myös samalla vähän noloa... Hymyilin Louisille vain takaisin ja lähdin takaovesta...
----------------------------------------------
juu siinä oli tällänen :) toivottavasti tykkäätte.. Seuraavaks olis itse keikka tulossa, mitäköhän sielä tapahtuu ;) se jää nähtäväksi..
XOXO
YOU ARE READING
Happily [L.T]
Fanfictionolin vain fani joka unelmoi kaikesta samasta mitä miljoonat muut tytöt unelmoivat. Opin myös kunnioittamaan elämää perheeni menetyksen jälkeen mutta yhtä asiaa en itsestäni olisi voinut kuvitella.