Happily [L.T]

31. Luku

NELJÄ VIIKKOA MYÖHEMMIN.

/Louisin nk/

"Tuu jo Liam" huudan auton ikkunasta Liamille joka etsii neliapilaa.
"Tänään on perjantai 13 päivä joten tässä on sikana apiloita ja haluun löytää sen että mulle ei käy tänään mitään" Liam huutaa vastaukseksi.

Olemme menossa Liamin kanssa ihan vain miesten kesken shoppailemaan pitkästä aikaa. En tarkoita sitä että Julian kanssa shoppailu olisi tylsää tai jotain mutta ainahan se vähän eri asia on kun menee saman sukupuolen kanssa kaupoille kun minulla ja Julialla on vähän eri kiinnostuksen kohteet.
On ollu mukavaa myös välillä olla ihan vaan poikien kesken kun Julia lähti käymään Suomessa. Julia pyysi minua ihan jäämään tänne mutta uskon että siihenkin on varmaan ihan pätevä syy, toivottavasti.

Näin tämän kuukauden aikana olen vain kasvattanut Julian kanssa kotonamme läskimakkaroita emmekä ole tehneet mitään mikä edistäisi elämässä, mutta en juuri nyt ota elämästäni paljon paineita.
Yksi asia on vain todella vaikea. One Directionin tulevaisuus.
Mitä he kolme tehää ilman Niallia? Mitä meijän keikat on ilmat sitä blondia kitaran heilumassa lavalla?

Ajoimme autolla ihan normaalisti Lontoon katuja. Välillä ihmiset tunnistivat ikkunoiden läpi ja joskus ei. Kuitenkin halusin kovasti mennä ihmisten ilmoille enkä olla vamppyyrinä kotona pelkäämästä auringon valoa.
"Mihin mennää?" Liam kysyy ajaessaan.
"Päätä sä" vastaan näpräten puhelinta.
"Mennää jonnekin kahvilaan"  Liam vastaa.
Nyökkäsin vaan siirtämättä katsettani pois kännykkäni ruudusta.

**
"Tää on varmaan tarpeeks syrjänen kuppila että tänne ei kauheen moni eksy" Liam toteaa parkeeraten auton pinkin kuppilan eteen. Söpö paikka vaikka jossain pimeän kujan pohjalla.

Astumme sisään ja kello kolahtaa. Kahvilassa on vain 3 asiakasta ja tiskin takana joku tyttö. Kukaan ei reagoinut meidän tuloon mitenkään suurellisesti joten tämä oli varmaan ihan hyvä valinta. "Mä meen jo pöytään ota mulle joku latte vaan" sanon Liamille ja kävelen pyöreän vaalean sinisen pöydän ääreen. Viereisessä pöydässä istuu nuori tyttö bruneteilla hiuksilla. Sivusilmällä huomaan että tyttö katsoo minua vähän väliä. Näyttäisi siltä että hän tutkii minun kasvonpiirteet joten hän varmaan tunnisti minut tai sit hän yrittää miettiä kuka olen.

"hmhh, anteeks kun häiritsen mutta ootko sä Louis Tomlinson? Siit One Directionista" tyttö sanoo hetken kuluttua kun oli näpränny omaa kännykkäänsä. Varmaan oli käynyt googletaa minua.
"Öm Louis Tomlinson? En ole enkä tunne sellaista" sanon naurahtaen.
Tyttö meni heti punaiseksi.
"Ai anteeks..öm sori näytit vaan yheltä jonka tiedän." Tyttö änkytti todella vaivanoloisesti.
"LOUIS HALUUTKO KERMAVAAHTOA LATEN PÄÄLLE?" Kuulen Liamin huutavan kassalta.
"ÖÖ JOO" huudan ja katsahdan heti tyttöön takaisin joka näytti ihmestyneeltä. Taisin juuri tunaroida huijaukseni. Katsoin tyttöä hieman nolona joka itse katsoi minua kysyvästi.
"Öö joo tota olen Louis Tomlinson" vastaan maahan katsoen. Tytön silmät pyöristyvät heti keilapallon kokoisiksi ja samalla hän myös katsoo Liamia  suu auki. Ihankun tyttö oikeasti tietäisi meidät vähän paremmin.
Huomaan että tytön käsi alkaa täristä ja hän vain katsoo minua lakkaamatta, hieman ahdistavaa.
"Niin joo anteeks, en usein jää huijauksista kiinni" sanon jotta voin katkaista tämän todella kiusallisen hiljaisuuden.
Tyttö ei vastaa mitään vaan katsoo minua.
Alan jo pikkuhiljaa pelkäämään että tuo tyttö on fani. Kuulostaa kamalalta että pelkään että faneja tulee vastaan mutta juuri nyt, Niallin kuoleman jälkeen en haluaisi yhtään mitenkään saada faneilta kysymyksiä siitä tai muuta.

"Tässä olis nää nyt!" Liam tulee kahvikupit kädessä ja samalla huomaa tytön joka katsoo meitä omasta pöydästään.
"Onks tolla kaikki ok?" Liam kysyy huvittuneena.
"Joo en tiiä" sanon ja käännän katseeni takaisin kännykkääni.