Seireeneiden kyyneleet

Painajaiseni

(an:Kuunnelkaa toi kappale... en saanu sitä toho ylös nii laitoin tuoho)

Se viettelee
Se hurmaa
Se mukaansa minut tahtoo,
Mutta tuo vain turmaa.
Uskoisinko sen valheita,
Luottaisinko pettäjään?

Se kuiskii korviini sulosanoja ja hyväilee
Se hiljaa minut turvallisuuden tunteeseen tuudittaa
Mutta sitten selkään puukottaa

Verihaavoilla sydämeni sen takia on
Sen sulosanoja edelleen uskon,
Edelleen luotan,
Edelleen itseäni haavoitan
Mikään ei muutu vaikka olen jo riekaleina,
Ja se vain seisoo vieressäni, nauraen, vahvana.

Painajaiseni se on,
Turmioni se on.
Mutta silti miksi sitä uskon?
Miksi sitä kuuntelen?
Miksi annan sen minuun vaikuttaa?
Miksi annan sen satuttaa?

Se antaa kysymyksiä muttei vastausta
Se ei anna itseään ratkaista
Se tahtoo minut itselleen
Vaikka sillä on kaikki edelleen
Miksi se minut tahtoo?

Ja painajaisia se tuo mukanaan, uudestaan ja uudestaan
Hengittäminen sattuu
mutta siihen silti luotan aina vaan
Jalat verillä, kädet poikki ja sydän riekaleina edelleen sen perässä laahustan.
"Kuole", kuiskaa se suloisesti ja minä kaadun maahan, lyyhistyn ja pieniksi paloiksi hajoan.
Hengitykseni lakkaa, kuule en mitään, kaipaamaan en jää sitä enkä ketään
Mutta silti maistan suussani makean maun,
Joka on kuin se oli,
Petollinen ja hurmaava.