Mustia mustia valheita, huuliltasi tippuu samalla,
kun sulosanoja korvaani kuiskutat.
Kielesi yötä mustempi,
saat minut taas uskomaan valheesi,
antamaan anteeksi,
tekemään hulluuksia puolestasi.
Mutta lopulta,
joka ikisellä kerralla,
kaikki mitä lupasit,
ovat taas vain valheita.
Joka ikinen kerta minä vain uskon parempaan,
ja sinä päädyt minua aina satuttamaan.
Mutta lopulta,
en voi sinuun välejä katkaista,
koska sinä olet minä itse,
ja minä olen valehtelija.
YOU ARE READING
Seireeneiden kyyneleet
PoetryRunoja, Nauttikaa, Lukekaa, Ajatelkaa. HUOMIO! Sisältää masennusta ja kuolemaa ihannoivaa tekstiä mun huonoilta ajoilta. Tämä runokokoelma on triggerpuutarha. Suomen kriisipuhelin: 010 195 202
