Seireeneiden kyyneleet

Eläimiä

Murhaa, rakkautta ja petosta,
ihmiskunta tuntuu joka päivä
alittavan pahimmat standardinsa.
Murhataan ja rakastetaan,
juopotellaan ja tapellaan,
eletään ja kuollaan.
Lopulta kun miettii sitä,
ei me taideta olla enempää
kuin likaisia eläimiä,
pahempia kuin mikään muu koko maailmassa,
me ollaan universumin häpeäpilkkuja.
Me petetään ja tapetaan
ja koko planeetta rikotaan
ja sitten vielä kehdataan sanoa;
me ollaan älykkäimmät olennot koko maapallolla.
Miksi sitten me älykkäät toisiamme tapetaan,
kun muutkaan ei häiriköi omiaan.
Sotia soditaan ja oikeudellisiksi niitä kutsutaan,
mutta loppupelissä
se on vain valtapeliä.
Sotaa joka ei lopu koskaan,
milloin me opitaan,
milloin me tajutaan,
että me ollaan vain eläimiä.
Me ollaan eläimiä,
piilottelemassa titteleiden ja valtajärjestyksien takana,
ja joss me ei kerran olla eläimiä,
niin miksi ei osata olla sivistyneitä?