Seireeneiden kyyneleet

Naamarit

Se on pelottavaa,
miten paljon hymy kätkee tuskaa.

Se on ahdistavaa,
kun tietää että jossain muualla,
lähellä tai kaukana,
joku joka ilta,
itsensä uneen itkee.

Se on karmivaa,
kun tajuaa,
että kuka tahansa,
lähellä tai kaukana,
voisi itseään naamarin takana piilotella.

Se on häiritsevää,
se mieltä kalvamaan jää,
kun tietää,
että lähes kaikki meistä,
käyttää naamareita,
piilottaa aikeensa.

Joten kuka tässä vieressä, onkin sarjamurhaaja,
kuka sinua salaa rakastaa?

Ja mikä tässä on selkäpiitä karmivaa,
on että naamareiden takia,
joskus voitkin valita, rakastajan sijaan vihaajan.

Mutta lopulta,
myllerryksessä maailman,
minäkin tuskani naamarin alle piilotan.