Enkelin verta

1. "Mitä tarkoitat?"

Keskiviikko 22.5
Alexandera

Koulun piha on täynnä ihmisiä. Aurinko on vielä nousemassa, mutta ulkona on silti jo lämmintä, eikä takille tai pitkille housuille ole tarvetta. Etsin ystäviäni tästä ihmismerestä, joka on jakautunut porukoihin. Onneksi ystäväni on kuitenkin helppo löytää.

Kaveriporukkaani kuuluu: Adele, Cole, Dallas, Joanna, Noora ja Peter.
Peter on poikaystäväni. Hän on minua paljon pitempi sillä itse olen vain 156 ja hän jotain 190. Hänen tummat hiukset ovat kiharat ja rakastan tuijottaa hänen syvän sinisiä silmiä. Hän urheilee säännöllisesti ja harrastaa uintia. Hän asuu naapurissani joka on yksi parhaista asioista, koska joskus kun olen vihainen vanhemmilleni ja he käskevät mennä omaan huoneeseeni, saatan kiivetä ikkunasta ja mennä Peterin luo.

Noora on porukan oudoin. Hän on gootti ja varmaankin riippuvainen kiiltävien mustien hiustensa harjaamisesta. Se on sellainen sisäpiirivitsi, koska hän oikeasti harjaa hiuksiaan usein. Vaikka hän pukeutuu mustiin, meikkaa oudosti jne. hän on tosi mukava. Hän on paraskaverini.

Joannan olen tuntenut porukasta pisimpään. Olemme perhetuttuja ja olemme leikkineet yhdessä jo pikku kakaroista lähtien. Tämä brunette on super hauska ja osaa naurattaa jopa meidän tympeää matikan opettajaa. Hän on kaikin puolin, ja kaikille, mukava.

Dallas on Joannan pari. Hän on aina siellä missä häntä kaivataan, eikä jätä koskaan kaveriaan pulaan. Hän asuu isänsä kanssa kahdestaan kaupungin toisella laidalla, mutta haluaa silti tulla näin kauas kouluun, vaikka lähempänäkin olisi.

Viimeisenä mutta vähäisimpänä parina olisi Adele ja Cole. He ovat erottamattomat ja porukan pahimmat. He ovat molemmat niin likaisia ja osittain varmaan vinksahtaneita mieleltään, että jotkut eivät voi sietää tätä kaksikkoa. Adele on luonnostaan punapää ja hän rakastaa leipomista. Hänen leivokset ovat tosi hyviä, vaikka niiden teko meneekin joskus vähän överiksi.

Cole on sellainen platina blondi ja hiljainen heppu. Kyllä hän puhuu aika useinkin, mutta hänen kommenttinsa ovat vain lyhyitä ja ytimekkäitä. Hän on hyvin laiha ja pitkä, tai itseasiassa melkein kaikki ovat mielestäni pitkiä mutta ei se ole niin justiinsa. Cole olisi varmaan hyvin yksinäinen ellei Adele olisi rakastunut tähän korviaan myöten.
*****

Koulun kellot soivat tuntien alun merkiksi. Olimme raahautuneet jo aikaisemmin sisälle ja nyt kiirehdimme luokan oven eteen. Koulu on jo aika hyvällä mallilla, eikä sitä ole enää jäljellä kuin tämä loppu viikko ja ensiviikko. Eikä se mielestäni ole paljoa.

Keskiviikkomme aloittaa aina Neiti Miller. Hän opettaa meille harvinaisen tylsää historiaa. Hän puhuu turhia eikä osaa opettaa päivän aihetta. Historian vihkonikin on täynnä piirroksia, jotka olen tehnyt aiemmilla tunneilla.

Pakkaan kirjat nopeasti reppuun kellojen soitua. Peter odottaa minua ulkopuolella muiden kanssa. Huomattuaan minut lähdemme lipumaan kohti seuraavan tunnin luokkaa. Jos oikein muistelen niin Terveystietoa. Ei voisi olla paskempaa lukkaria sitten?

*****

Koulun loputtua toinen isoveljistäni tulee hakemaan minut. En tiennyt vielä kumpi Ethan vai Aleric. Parkkipaikalle päästyäni näen Ethanin auton ratissa. Kävelen ripeästi autolle ja istun pelkääjän paikalle.
"Pitää käydä kaupassa" hän sanoo ensimmäisenä.
"Mukava nähdä sinuakin veliseni" tervehdin häntä jokseenkin ärtyneenä.

Ethan parkkeeraa auton kaupan pihaan ja käskee minun odottaa autossa. Hänen mentyä laitan radion päälle ja selailen mitä sieltä sattuukaan tulemaan. Löydettyäni hyvän kanavan nojaan kovaan tuoliin. Katson kaupalle päin, jos vaikka Ethan sattuisikin tulemaan jo.