Heräsin lintujen viserrykseen pihalla. Avatessani silmäni huomasin Yoongin nukkuvan vieressäni, kasvot vain muutaman sentin päässä omistani. Hän oli kietonut kaikki raajansa ympärilleni. Laihat kätensä poika oli kietonut kaulaani, ja jalkansa omieni lomaan. Minun käteni oli hänen päänsä alla, ja Yoongi nukkui rauhallisesti sitä vasten. Hymyilin, ja mietin, voiko kauniinpaa olentoa olla. Yoongi näytti aivan enkeliltä nukkuessaan. Hänen tummat hiuksensa olivat valuneet hänen silmäluomilleen, peittäen puolet hänen kalpeista kasvoistaan. Pojan ruusunpunaiset huulet olivat kääntyneet pieneen hymyyn, ja hän hengitti tasaisesti.
Pyyhkäisin hiukset Yoongin silmiltä, ja suutelin hänen otsaansa.
"Herätys unikeko" hymyilin, ja unisena Yoongi avasi silmänsä.
"Huomenta muru" hän haukotteli, ja silitti poskeani kädellään. Kehoani pitkin kulki outo väristys, ja painauduin lähemmäs Yoongia. Hän silitti selkääni, ja katseli minua.
"Onks sulla nälkä" hän kysyi vihdoin.
Tottapuhuen minulla oli, ja nyökkäsin. Kömmin istumaan sängylle, ja Yoongi nousi perässäni. Hän tarttui varovasti molemmin käsin kasvoihini, ja katsoi minua silmiin. Nojauduin lähemmäs poikaa, ja suutelimme sängyllä pitkään.
"Noniin, nyt syömään" Yoongi sanoi, ja tönäisi minua hellästi.
"Et sä muuten jaksa"
Hymyilin onnellisena. Kukaan ei ollut ennen pitänyt minusta huolta näin, sain aina huolehtia itse omista asioistani.
"Joo" hymyilin ja tassuttelin Yoongin perässä keittiöön. Hän otti kaapista aamiaistarvikkeita, ja minä katoin pöydän. Yoongi paistoi pannulla jotain hyväntuoksuista sekoitusta. Kävelin hänen taakseen, ja kiedoin käteni hänen vyötärönsä ympärille. Laskin leukani hänen olkapäälleen, ja katselin kuinka hän käänteli ruokaa pannulla.
"Mulla on nälkää-ä" kuiskasin hänen korvaansa hymyillen.
"Tiiän" Yoongi vastasi, ja sammutti lieden. Hän otti pannun, ja jakoi ruoan tasaisesti lautasillemme.
Maistoin omaa annostani, ja olin varma etten ollut koskaan eläessäni syönyt mitään yhtä hyvää. Se saattoi johtua siitä että Yoongi oli tehnyt tämän ruoan vain minua varten, mutta tunsin silti pitäväni aidosti aamiaisen mausta. Yoongi söi oman annoksensa, ja käveli makuuhuoneeseen vaihtamaan vaatteitaan. Tassuttelin hänen perässään, ja suljin oven.
Istuuduin sängylleni, ja riisuin paitani vaihtaakseni sen uuteen. Pengoin reppuani löytääkseni punaisen t-paidan, mutta se ei ottanut löytyäkseen. Yhtäkkiä huomasin Yoongin tuijottavan minua.
"No?" Kysyin ja punastuin. Puristin yöpaitani rintaani vasten, ja käänsin katseeni alas.
"älä tuijota"
Yoongi nousi ylös ja käveli viereeni.
"Oot melko sulonen" hän sanoi, ja kumartui suutelemaan minua.
"H-hei" vinkaisin, ja yritin työntää häntä pois kimpustani.
"Yritän pukee vaatteit!"
Yoongi ei välittänyt, vaan painautui yhä lähemmäs minua. Yoongi oli paljon vahvempi kuin luulin, ja vaikka ponnistelin kaikin voimin vastaan, hän sai kaadettua meidät molemmat sängylle. Katsoin päälläni makaavaa poikaa hämmästyneenä. Yoongi katsoi minua takaisin silmiin, ja punastuin. Yritin peittää itseäni käsilläni, mutta tajusin että Yoongi oli naulinnut ne kiinni sänkyyn pääni viereen.
"Päästä mut" vikisin.
"Älä kato"
Yoongi virnisti.
"Miks en kattois, oot tosi sulonen. Tiesiks et myös sun kroppa on sulonen?"
Katsoin Yoongia tomaatinpunaisena. Yritin vielä kerran rimpuilla irti, mutta Yoongi keskeytti yrityksen suutelemalla kaulaani. Yritin repiä käsiäni irti ja työntää hänet pois. Tämä tuntui liian hyvltä ollakseen totta. Yoongin lämmin hengitys tuntui kaulaani vasten, mutta pysyin hiljaa. Päätin etten päästäisi ääntäkään, ja jähmetyin paikoilleni. Yoongin huulet vaelsivat ihollani, ja välillä hän pysähtyi suutelemaan kaulaani. Makasin paikallani hievahtamatta. Yhtäkkiä Yoongin huulet osuivat yhteen näemmä erityiseen kohtaan oikealla puolella kaulaani, ja voihkaisin heikosti. Yoongi katsoi minua hymyillen, ja nuolaisi juuri sitä kohtaa kaulastani.
"Ahh-h" huohotin niin hiljaa, että tuskin kuulin sitä itsekkään. Yoongi katsoi minua virnistäen. Sitten hän alkoi näykkiä ja purra kaulaani kuin olisi syönyt viimeistä ateriaansa.
"Yoongi-h ahh-ah" huusin, ja koko kehoni värisi. En ollut koskaan ennen tuntenut mitään niin hyvää. Yoongi suuteli minua suoraan suulle, ja liu'utti käsiään vartaloani pitkin. Omat käteni vapautuivat, ja kiedoin ne päälläni makaavan pojan ympärille. Hän suuteli minua, ja samalla hellästi piteli kasvoistani kiinni.
"Sulla on kauniit kasvot" Yoongi sanoi, ja suuteli minua.
"Kiitos-ah" vinguin, ja tiukensin otettani pojasta.
"Oot ihan liian helppo lelu" Yoongi nauroi. Katsoin häntä hämmentyneenä ja hieman häpeissäni. En voinut mitään sille että Yoongin kosketus sai minut ääntelemään kuin mikäkin satakieli.
"Ei se oo mun vika" huomautin yhä Yoongin alla maaten.
"Se on vaan hyvä, oot niin sulonen. Oot ihan vitun sulonen just kun sut painaa tälleen sänkyy vasten. Haluun nähä sut näin viel monta kertaa" Yoongi kuiskasi, ja suuteli minua. Hymyillen vastasin suudelmaan, ja Yoongi nosti kätensä hiuksiini. Hellästi hän painoi päätäni lähemmäs itseään, ja pidin käsilläni tiukasti kiinni hänen kaulastaan.
"Noniin Jiminie, meillä on tänään ohjelmaa. Voidaan palata tähän sit illal" Yoongi virnisti, ja katsoi minua silmiin. Punastuin, ja nousin istumaan sängylle. Vedin vihdoin paitani päälle, ja katsoin Yoongia muka loukkaantuneena.
"Babyboy, älä viitti" Yoongi kuiskasi, ja kietoi kätensä ympärilleni. Punastuin tuosta uudesta lempinimestä. Se oli jollain tavalla kiehtova ja suloinen, mutta silti raju.
"Sori, en vaa pystyny hillittee itteeni. Oot vaan niin sulonen, rakastan sua." Yoongi sanoi, ja halasin häntä. Yoongi hymyili, ja pyyhkäisi hiukseni silmiltäni.
"Mutta nyt meidän ihan tosi pitää pukea jos me meinataa keretä aamuharkkoihi" huomautin, ja niin aloimme molemmat pakata laukkujamme hiljaa hymyillen.
