I don't wanna fall in love

5

Elsan nk.

Auttakaa!! Mun kaksoissisko on selvästi ihastunut... ei rakastunut meidän hyvään kaveriin ja menee sen kanssa kohta treffeille. Ja mä oon ihastunut tän kyseisen pojan kaksoisveljeen mutta en uskalla tehdä yhtään mitään. Tälläkin hetkellä pyörin huoneessani ja pidän käsiäni pääni päällä ja nyt kun mietin niin....

-Elsa tuu auttamaa! Tietenkin Alma keskeyttää ajatukseni.

-Joo! Huudan takaisin.
Kävelen viereiseen huoneeseen ja se näky on uskomaton. Alma istuu keskellä lattiaa ympärillään kaikenlaisia vaatteita.

-Mitä mä puen päälle? Alma huutaa.

-Jos sä laitat vaikka nää farkut ja tän topin ja sit vielä ton bomberin, sanon ja nostan mustat farkut joissa on polvissa reiät, tumman sinisen topin ja  osoitan mustaa bomberia.

-Ne ois just täydelliset! Alma huutaa. Hän selvästi ylireagoi. No okei mä oisin ihan samanlainen jos Martinus pyytäisi mua ulos.
Alma on vaihtanut vaatteet päälleen ja nyt teen tälle tytölle vesiputous lettiä.

-Moikka mä meen nyt! Alma huutaa.

-Joo moikka!

Nään Martinuksen ulkona pelaamassa  jalkapalloa.

-Moi... saanko liittyy seuraan? Kysyn.

-Tottakai! Tinus vastaa hymyillen. Menen heidän pihalleen.

Alman nk   Hahhaa!

Me istutaan Marcuksen kanssa läheisessä kahvilassa ja ollaan jo tilattu juomamme. Ne molemmat otettiin kaakao ja Marcuksen oli kuulemma pakko maksaa.

-Ainiin. Elsa tykkää ihan varmasti Tinuksesta, sanon ehkä vähän liiankin kovaa koska viereissä pyödässä istuva vanha pariskunta mulkaisee meitä.

-Oon huomannut ja Tinus tykkää aivan varmasti Elsasta. Se on varmaa.

-Nii. Ootko nähnyt miten ne kattoo toisiaa? Marcus nyökkää. 

Me ollaan oltu kahvilassa monta tuntia ja nyt se pitäö kuitenkin sulkea. Me lähdemme ulos ja jotenkin siinä sitten päädyttiin rannalle.
Ja nyt no... me istutaan hiekalla.

-Hei Alma? Mac sanoo.

-Niin?

-Eiku ei mitään. Ihan tyhmä juttu vaan..

-Eiku sano nyt, yritän.

-No niiknkun... mä taisiis.. oota... niin siis mä tykkään susta... enemmän kun kaverina. Siis oikeasti Marcus Gunnarsen tykkää musta.

-Mäkin tykkään susta. Siis enemmän kun kaverina, vastaan. Meidän kasvot lähenee toisiaan ja ennenkuin huomaan me suudellaan. Tuntuu kuin vatsassa ois perhosparvi. Ja kuin ilotulituksia vain lentäisi ympäriinsä.

Elsan nk.

Me ollaan pelattu hetki tai okei kaks tuntia. Ja nyt tällä hetkellä me istutaan Tinuksen kanssa nurmikolla.

-Mä tykkään susta Elsa! Kuulen vierestäni. Hämmennyn enkä saa sanaa suustani. Katson Martinusta kummastuen.

-Tai siis sori.. eikai meiän kaveruus oo ny pilalle tai kun en haluu... keskeytän Timuksen painamalla huuleni tämän omille ja yllätyksekseni hän vastaa siihen. Irrottaudun suudelmasta.

-Mun pitäis mennä kotiin, sanon ja nousen.

-Okei. Moro.

Lähden kotiin ja istun olohuoneen sohvalle. Samalla ovi aukeaa ja sieltä astuu Alma.

-Et ikinä arvaa! Me vuudetaan samaan aikaan. Naurahdan ja Alma tekee saman.

-Niin että Martinus sanoi tykkäävänsä musta ja sitten mä suutelin sitä! huudan.

-Sama täällä. Paitsi että se oli Marcus ja se suuteli mua, Alam sanoo.

Menin suihkuun ja sitten pesemään hampaani.

-Hyvää yötä, toivotin Almalle natkan varrella.

Nukahdin heti kun panoin pään tyynyyn.

Tää uus osa tulikin jo tänään. Ja muuten kiiiiitooos kaikille ketkä on antanut palautetta tälle tarinalle. Tällä on eniten voteja kun millään muulla mun tarinalla vaikka tää onkin uusin. Kiitos tosi paljon kaikille.😘😘😘😘

~Eveliina