I don't wanna fall in love

14.

Mac nk.

Aamupala, lentokone, kotona. Ihan perus päivä. No ei todellakaa me ollaan vihdoin kotona.
Ja kyllä kiertueilla on kivaa ja muuta mutta kotona kaikki on vaa jotenki tuttuu ja turvallist.

Heti kun päästiiin kotiin Emma juoksi meidän luo. Seuraavaksi Emma tuleekin mukaan kiertueelle. Mutta siis Alma ja Elsa lähtivät omaan kotiin ja ne menee vissiin tänään sairaalaankin kun Elsa pääsee pyörätuolistaan eroon. 

-Marcuus tuu tänne!!

-Noh?

-Kumman mekon laitan Suomen keikalle? Emma kysyy.

-Laitappa vaikka molemmat.

-Ei susta oo mitään apuu... Tinuuus!

-Mitä missä palaa?? Martinus juoksee hammasharja suussa huoneeseen.

-Kumman mekon laitan? Emma kysyy. Mun teki mieli vaan nauraa Martinuksen ilmeelle mutta jätin väliin ja menin omaan huoneeseeni.

Alma💜😘: Tuutteko mukaa sairalaa vai mitä teette?

Minä: oota kysyn tolta kaalilt😂

Alma💜😘: okei😂

-Mennääkö sairaalaa mukaa?? Huuan

-Joo! Vastaus kuuluu saman tien.

Minä: joo kyl me tullaan

Alma💜😘: Okei me lähetään joskuu kahen tunnin pääst.

Minä: nähää sit silloin.

Alma💜😘: juuup

Kahen tunnin aikana kerkes tehä vähän mitä vaan. Niinku selata kaikki somet tuhat kertaa, ravata jääkaapilla, kiusaa Emmaa, nukkuu, kuolla tylsyteen. Mut vihdoin me päästiin lähtemää.

Me mentiin sairaalaan Marian kyydillä. Ja sitten mä ja Tinus jäätiin käytämään oottamaan.

-Mikäköhän niilä kestää? Tinus kysyi.

-Eiks siel kuulu mennä noin kauan?

-En mä tiiä kuhan kysyin,Tinus naurahtaa.

-Okeih, naurahdan itekki.

Alman nk.

Sairaalan huoneeseen tuli vihdoin valkoiseen takkiin pukeutunut nainen. Se kyseli eka jotain että miten on menny ja et miltä jalka on tuntunu.  Elsa saa ilmeisesti kepit koska jalka oli jostain syystä parantunutkin odotettua hitaammin. Eikai se ollu mitään vakavaa.  Kun me mentiin ulos sairaalan pienestä huoneesta niin pojat oli sillä heti vastassa. Ihmettelen muuten miten fanit ei oo tajunnu meiän olevan.täälä.
No hyvä vaan.

Me mentiin eka mäkkiin ja sitten kotiin. Ja mäkillä oli tietenkin joku pieni tyttöporukka joka huomasi meidät. Alkoivat sitte salakuvaamaan. Miksei tullut vaa pyytämään kuvaa. Hirveen ärsyttävää. Noh mentiin kuitenkin kotiin ja Marcus ja Martinus meni omaan kotiin.

Meen nyt kuitenkin suihkuun koska haisen ihan kauheelle.
Suihkus tulee paljo ajatuksii päähän.niinku et missä oisin nyt jos meitä ei ois adoptoitu tänne. Ja miks sanotaan että istu alas miksei sanota että istu ylös? Ja sit et tussi on kynä, mut kynä ei kuitenkaan oo tussi. Maailma on tosi outo paikka.

Menin mun huoneeseen ja puin mun tosi kauniin pinkin yökkärin päälle.

Avasin verhot ja istuin omalle rakkaalle ikkunalaudalle.

Minä: Mitäs teet?

Marcus💙💙: Tuijotan sua...

Käännyin katsomaan ikkunasta ulos. Tottahan se oli sieltä tuijotti mulle vähän liiankin tärkee naama. Oikeesti en mä ennen ollu tämmöi herkkä ja ihastuin johonki ensisilmäyksel.
Herään ajatuksistani ku mun puhelimeen tuli viesti.

Marcus💙💙: Mitä jäit ajattelee?

Minä: Sua...

Marcus💙💙: Noh mitäs mä?,

Minä: Mitä jos me ei oitais ikinä muutettu tänne. Mä en ois ikinä tutustun suhun. Oisin vielkii ties missä porukois.

Marcus💙💙: Noh onneks sain tutustuu suhun. Oot oikeest yks parhaist asioist mitä mulle on käymy. Kiitos et sain tutustuu suhu.

Minä: no eipä mitää kiitos sulle😘

Marcus💙💙: 😍💙💙

Minä: Lähekkö huomen pelaa?

Marcus💙💙: juu lähenhän mä.

Minä: öitä... nähää huome.

Marcus💙💙: öitäää.

Laitoin verhot kiinni ja lähdin pesemäön hampaat. Menin sanomaan Elsalle öitä mut se laiska nukku jo.

Aamulla heräsin maailman ärsyttävimpään asiaan. Nimittäin kylmää vettä naamalle. Ja tietenkin mun eessä seisoo tunnettu Marcus Gunnarsen.

-Ylös ulos ja futiskentälle!!

-Herranjumala kello on vast.... 12.00

Häädin Marcuksen eka pois ja vaihdoin päälle adidaksen mustan hupparin ja urheilu housut. Laitoin reppuun nappikset ja juomapullon. Harjasin hiukset ja laitoin ne ponnerille. Juoksin alas ja näin Marcuksen istuvan sohvalla.

-Nonii mennään!!

-joo joo.

Me vaihdettiin nappikset jalkaan ja lähdettiin kentälle. Marcus vei ekana pallon ja juoksin tietenkin perään. Jotenkin ihmeen vialla kaatusin omiin jalkoihini. Lensin siitä Marcuksen päälle ja mä siine makasin mun ihastuksen selän päällä. Marcus kääntyi niin että se oli mun päällä käsien varassa. Katoin Macia silmiin. Meiän kasvot läheni ja läheni.....

Hahaa uus luku vihdoin. Ja lupaan et ens lukuun ei mee näin kauan aikaa🙏🙏😅. Mut toivottavat tykkäsit. Kommentoikaa jotain kivaa. Kommentit tekee aina mun pv paremman💜