Hengitin kovaa ja nopeasti juostessani niin kovaa kuin pääsin. Kuulin hänen huutavan ja lähtevän juoksemaan perääni. Pääsin juusi metsän rajaan pois keskustasta, kun tunsin hänen nyrkkinsä tarttuvan hiuksiini. Vinkaisten päädyin äkkipysäykseen kaatuen maahan selälleni hänen jalkojensa eteen. "Älä satuta minua!" Parkaisin peittäen kasvoni käsilläni alkaen taas itkemään.
Maa oli mutaista liejua joka sotki vaatteeni ja hiukseni. Hetken hyökkääjäni oli hiljaa. "Pelkäätkö sinä minua?" Hän kysyi hillityllä vihalla.
"Älä koske minuun!" Huusin, kun hän kietaisi vahvan kätensä vyötäröni ympärille.
Muristen hän nykäisi minut ylös katsoen minua ensimmäistä kertaa kunnolla silmiin. "Sinä olet minun... Ja minä teen mitä haluan." Hän murisi korvaani ennenkuin hän päästi minusta irti ja käveli hiljaa pois.
Jotenkin ihmeen kaupalla muistin hakea reppuni, jolla olin lyönyt koiraa, ennenkuin juoksin kotiin. Olin yhä shokissa ja tapahtuvat vain toistuivat ja toistuivat päässäni. 'Mikä ihme tätä kaupunkia vaivaa?'
Kun olin kotona menin äkkiä sisään hain Nutellan olohuonesta ja kannoin sen yläkertaan. Kävelin ensimmäisenä vessaan pesua varten. Puoli tuntia minä istuin ja itkin kylpyammeessa Nutellan tuijottaessa minua.
Tämä oli ensimmäinen kerta kun itkin muutosta. Muina kertoina entisellä kodilla ei ollut niin suurta tunne arvoa. Mutta tälläkertaa; minulla oli ollut ystäviä, poika josta pidin Mark ja kiva koulu jossa minua ei ikinä jätetty ulkopuolelle niinkuin muissa paikoissa.
Täällä minua pelotti; oudot ihmiset ja kamalat painajaiset.
"Sinä olet ainoa syy miksi tämä muutto oli hyvä." Sanoin Nutellalle hymyillen taputtaessani häntä päälaelle.
Istuin kylvyssä hetken ennenkuin tulin ulos, kuivasin itseni, pistin pyyhkeen ympärilleni ja laitoin Nutellan kylpyyn tilalleni. Kylvyssä oli Nutellaa varten liikaa vettä joten laskin osan pois ettei se yltänyt sen leukaan ja aloin pestä sitä koiran shamppoolla jota olin ostanut kaupasta. Ja pian Nutella tuoksui hyvältä eikä ollut enää hiekkainen. Nutella näytti tykkäävän vedestä, taputellessaan sitä tassullaan yrittäen olla kaatuamatta. Kun nostin Nutellan pois kylvystä se haukkui ja nuolaisi naamaani.
Yrittäessään ravistella vedet turkistaan Nutella kaatusi kyljelleen ja minä aloin föönaamaan sitä kuivaksi. Pian sen turkki oli ihan pörröinen ja pehmeä. Nutella näytti pieneltä karvapallolta ennenkuin se ravisteli itseään ja turkki tasoittui hieman. "Nätti poika." Sanoin Nutellalle pestyäni hampaani ja naamani.
Kaikki tavarat oli jo melkein paikoillaan. Vessasta ei puuttunut mitään ja kaikki kamani olivat huoneessani. Ne eivät vain olleet täydellisesti paikoillaan. Vaihdoin päälleni yöpuvun jo valmiiksi, sillä mielestäni uusia päivävaatteita ei ollut järkeä pukea. Kello oli jo kuusi, en menisi enää ulos ja nyt oli sunnuntai eli leffa ilta.
YOU ARE READING
Lunan veri ~ Kirja 1 ✔
Teen FictionBest #1 teenfictionissa Uusi kaupunki, uudet ystävät, vitullista kouludraamaa ja poikaystävä joka osaa muuttua jättimäiseksi karhuksi. "Hän sanoo että olen hänen, että olen hänen sielunsa ja 'lunansa' ja koska hän on alpha, se tekee kai minusta jonk...