Lunan veri ~ Kirja 1 ✔

Luku: 9 : Tyttö metsässä

A/N Luvussa puhutaan homophobiasta. Kaikki rasistiset tai muita loukkaavat kommentit poistetaan ja kyseinen lukia estetään/raportoidaan. Itse olen hyvin avoinmielinen enkä siedä rasismia tai homophobiaa. Eli jos sinulla on jotain ongelmia seksuaalivähemmistöjä yms kohtaan niin pidä mielipiteesi itselläsi. Tämä kirja on avoin kaikille eikä syrji ketään!

P.s tein tästä k13 eli lukekaa omalla riskillä. <3

***

Poistuessamme koulusta yritin pysyä mahdollisimman kaukana Emmasta. Hän kirjoitti kiireellisesti puhelimellaan jotain ja lähetti aina välillä mulkaisuja minua kohti. Kävelin Danielin vieressä. Hänen toisella puolellaan oli Lucian ja Lucianin vieressä Emma.

"Siis minne me ollaan menossa?" Kysyin kun poistuimme lukion pihalta.

"No ei me koulu ruokaakaan syödä." Sanoi Lucian nyrpistäen nenäänsä kuin se olisi ihan itsestäänselvyys. "Huhun mukaan joku oppilas söi koulun salaatista vahingossa jonkun toukan joka oli tullut Afrikasta laivan mukana kun ruoka tuotiin tänne ja sai siitä ebolan." Lucian sanoi ihan totisesti.

"Tuodaanko kouluruoka laivalla tänne Afrikasta? Kysyin toinen kulma kohotettuna naurahtaen. "Kuulostaa ihan naurettavalta."

"Ei tietenkään tuoda. Lucian turpakii, olet ihan sekaisin. Mähän sanoin sulle, että marihuona tekee sut tyhmäksi ja saa sut uskomaan kaikkia salaliittoteorioita." Emma sanoi tuupaten Luciania.

"No en mä sille mitään voi." Lucian valitti.

"No voit lopettaa marin polton." Danil sanoi hieman ärtyneenä.

"Mutkun kaikki muut saa polttaa." Lucian valitti kuin pikkulapsi.

"No ne ei mee siitä sekasin." Emma sanoi. "Ja sitäpaitsi ei Sari tai Evan tai mikälie sen tyttöpojan nimi oli, saannu mitään ebolaa."

"Mut se on sairaalassa." Lucian sanoi silmät suurina odottaen jotain suurta reaktiota meistä.

"Ei se tarkoita että sillä ebola olisi." Emma sanoi tuhahtaen. "Mut voihan sillä varmaan ollakkin; saastanen homo kun on." Emma tirskui.

Suuni loksahti auki. "Toi on ihan kamalasti sanottu."

Emma, Lucian ja Danil pysähtyivät ja kääntyivät katsomaan minua. "Niin? Mitä väliä? Vai ootsa rakastunu siihen tai jotai?" Emma kysyi puhaltaen purkkapallon.

"No en! En mä edes tiedä kestä te puhutte. Toi oli vaan tosi ilkeästi sanottu." Tiuskaisin.

"Älä Emmasta välitä." Danil sanoi minulle yhtäkkiä, kun Emma oli taas avaamassa suutaan. "Hän sanoo mitä sylki suuhun tuo."

Nyökkäsin ja jatkoimme taas matkaa. "Ja me ollaan menossa syömään. Tuohon kahvilaan tuolla. Näetkö?" Lucian kertoi osoittaen kohti kahvilaa muutaman sadan metrin päähän.

"Juu. Se näyttää aika kivalta."

"Sieltä saa hyviä latteja." Danil kertoi.

"Juu. Ne maistuu taivaalta. Se on niiku purasis palan irti enkelistä. Niin hyvää se on." Lucian haikaili.

"Ummm. Okei." 'Karmivaa.' Ajattelin ottaen askeleen kauemmaksi Lucianista.

Pyöräyttäen silmiään Danil sanoi: "No ei se niin hyvää ole. Sä vaan kuvittelet sen sellaseksi kun oot pöllyissä." Danil sanoi nauraen kanssani, kun Lucian kompuroi muttei ihan kaatunut ja sitten katsoi Danilia syyttävästi niinkuin hän olisi muka aiheuttanut Lucianin kömpelyyden.

"Niimpä. Tyhmä Lucian." Emma nauroi yrittäen päästä mukaan vitsiin, mutta äkkiä Danil lähetti hänelle ilkeän mulkaisun joka sai Emman heti hiljenemään.