1. snapchatin kautta | VALMIS

täällä sun kanssa

Zylerin näkökulma

siinä me seisotaan keskellä tyhjää lentokenttää, jossa on vain muutama henkilö odottamassa seuraavaa lentoa.

me halataan toisiamme vieläkin. "pitäiskö meidän mennä?" Jacob kysyy. "mennää vaa" vastaan hymyillen. kävellään hiljaisuudessa Jacobin autolle ja istutaan alas.

hiljaisuus jatkuu. ainoat äänet jotka kuulen ovat moottorin surina ja Jacobin rauhallinen hengitys. auto pysähtyy korkean kerrostalon pihaan. nousen autosta ja otan matkalaukkuni takapenkiltä.

astutaan hissiin.
haukottelen vähän ja Jacob kääntää katseensa hymyillen muhun, väsyneen näköisenä. "mennäänkö vaan suoraa nukkuu?" Jacob naurahtaa hieman hermostuneena. "käy" vastaan.

hissi päätyy 5 kerrokseen ja astumme ulos pimeään käytävään. askeleet kaikuu. vihdoin ollaan oikean asunnon edessä. Jacob avaa oven ja me astutaan sisään. katselen hieman ympärilleni. "kivan näköne" sanon. Jacob hymyilee. "sä voit mennä tonne huoneeseen, tuu käymää mun luona jos on jotai asiaa" Jacob sanoo hieman hymyillen osoittaen kahta huoneen ovea.

astelen huoneeseen ja katselen ympärille. siellä on sohva, joka on levitetty pediksi. peiton päällä on pyyhe. tekis kyl mieli käydä suihkus. viittiikö, kello on nii paljo. päätän kuitenki käydä kysymässä.

"hei Jacob, voinks mä käydä nopee suihkus?" sanon ovelta.
"tottakai voit" Jacob vastaa ja nousee ylös. se opastaa mut suihkun luo ja lähtee. käyn nopeassa suihkussa ja lähden sieltä pyyhe lantiollani.

kävelen keittiöön, jossa Jacob istuu pöydän ääressä, juoden vettä ja katsoen ikkunasta.
"ai, moi" poika sanoo huomatessaan mut ja punastuu hieman. ihan hemmetin söötti.

"mikset sä oo nukkumas?" mä kysyn.
"haluun oottaa, et sä meet nukkumaan, et jos sulla on jotain asiaa" Jacob hymyilee erittäin väsyneenä.
"ei sun mua varten tarvii olla hereillä koko yötä" naurahdan. Jacob hymyilee.
"no, mä meen mun huoneeseen, ny" poika hymyilee väsyneesti. katselen hymyillen pojan selkää. osaa seki vaan olla söpö. lähen sitte. keittiöstä kohti 'huonettani'. 

istahdan pedille ja haukottelen. mä oon onnekas, et Jacob otti mut tänne näinki lyhyellä varotusajalla. nousen ylös ja hengitän syvään. kävelen Jacobin ovelle ja kurkkaan sisään. poika istuu ilman paitaa sängyllään, kuunnellen musiikkia. se kattoo mua ja säikähtää vähän, nostaen peiton peittämään paljasta ylävartaloaan.

"uum.. oliko sulla jotakin asiaa?" se kysyy hiljaa ja ravistan vähän päätäni kävellen pojan luo. "mä halusin vaan kiittää sua, et otit mut sun luo" hymyilen ja istun Jacobin viereen. "e-eipä mitään" se punastuu. liian sulonen. päätän kiertää käteni pojan ympärille ja painaa pääni sen olkapäälle. mä tunnen sen hymyilevän. "kiitti että, saan olla täällä sun kanssa" sanon.