1. snapchatin kautta | VALMIS

vanhemmat

Zylerin näkökulma

mä lupasin äidille, että tapaisin sen ja isän tänään. mua ei yhtään huvita, kun ne kohteli Felixiä sillä tavalla. mä kuitenkin puhuin Jacobin kanssa asiasta ja se sai mut ylipuhuttua..

"mä lähen ny" sanon eteisessä. "juu" Jacob ilmaantuu eteiseen. mä suutelen sitä ja avaan oven.

pihalla paistaa hieman aurinko, mutta on viileä. mä lupauduin menemään niiden vanhempieni kanssa kahvilaan, joten sinne mä suuntaan.

avaan kahvilan lasioven ja astun sisään. tunnistan vanhempani helposti. aina yhtä ylimielisinä, paitsi isä näyttää hieman surulliselta. äidin kalpeilla kasvoilla ei ollu minkäänlaista tunnetta, niinkuin ei yleensäkään. mä kävelen niiden luo. "hei Zyler" äiti sanoo. mä istun niitä vastapäätä, tuima ilme kasvoillani.

"no niin.." äiti sanoo, mutta mä keskeytän sen. "anna ku mä puhun ensin. ensiksi, mä en halua olla täällä teidän kanssa. te kohtelitte Felixiä niin huonosti, että oli lähellä etten motannu jompaa kumpaa lärviin. toiseks, mitä vitun väliä sillä on kenestä se tykkää, tai kenestä mä vaikka tykkään" mä sanon vihaisesti. äiti katsoo mua hieman arvostellen. "mä tiesin, ettei mun olis pitäny tulla, jos mä vaan palaan Jacobin luo.." mä sanon. "Jacobin?" äiti kysyy. "niin, mun poikaystävän" mä sanon. en ees tiiä mitä me Jacobin kanssa ollaan..

"Zyler.." isä sitten avaa suunsa. "no aukeaako sullaki tässä tilanteessa suu?" mä sanon ja mulkaisen sitä. "mä haluan vain sanoa, että mä olen eri mieltä äitisi kanssa. kun mä aloin miettiä, eihän sillä mitään väliä ole" isä sanoo, ja mä katson sitä hieman ihmeissäni. "yritämme vain sanoa, että yritämme tai minä yritän korjata virheeni" äiti sanoo. "sitten on parasta sanoa se Felixille" mä sanon.

äiti huokaisee. "mites se, Jacob?" isä kysyy. "mitä siitä?" mä kysyn. "saadaanko me joskus tavata hänet?" isä kysyy. "jos osaatte olla" mä sanon ja nousen ylös. "minne menet?" äiti kysyy. "Jacobin luo, soittakaa kun ootte päättäny pidättekö poikienne puolia vai hylkäättekö ne" mä sanon ja kävelen pois.

toisaalta mä vihaan niitä, mutta ne on myös mun vanhemmat ja.. mä toivon että ne ymmärtäis ja olis tukena, niinku aikanaan..

hejj! tällästä sitte.. :D
mun on varmaan enää turha sanoo anteeks, ku nää tulee aina näin pitkien välien jälkeen.. mutta yritän täs kirjotella. sillä tavalla odotan tämän (ja fell for a bad boy:n) loppua, jotta voin ruveta julkasemaan mun uusia tarinoita! oon kirjottanu niin paljon erilaisia drafteja, kun näihin en oo saanu mitää aikaseks.. mutta mieluiten kirjotan nämä ensin loppuun (: ja ei, ei olla vielä lopussa!

+tein julkisen instan! en oo tosin julkassu sinne viel mitää, mutta ehkä mä saan aikaseks :D jos haluutte seurata ja ehkä saada mahdollisia pieniä sneak peakeja niin laita seuraukseen: @arisendevilorafallenangel

ei nyt muuta, rakastan teitä! hyvää joulun odotusta, ootte ihania <3