♡
[ 535 sanaa ]
-25. elokuuta 2017 -Baekhyun ;
Oli outoa, kuinka en ollut pelännyt Chanyeolia enää ollenkaan aikaisemman automatkamme jälkeen. Molemmat käyttäytyivät kuin olisimme tunteneet pitkäänkin, ja kuin meidän tapaamisessamme ei olisi mitään kummallista.
Aloin jo luottaa häneen, ja vaikka se typerältä kuulostaakin, aloin pikkuhiljaa pitää kidnappaajastani. Tunsin oloni hänen kanssaan erilaiseksi. Hänen tarinansa oli koskettava ja sen jakaminen merkitsi minulle paljon. Hänkin luotti minuun sokeasti sen verran, että uskoutui kertomaan jo hetken tuntemisen jälkeen taustoistaan.
Uskoin, että Chanyeol oli hyvä ihminen kaiken sen perseilyn alla. Sen sain huomata jo ensimmäisenä hänen luonaan vietettynä yönä.
Olimme saaneet jotenkuten siivottua, vaikkakin pidimme taukoa istuen hiljaisuudessa Chanyeolin avautumisen jälkeen. Olin edelleen väsynyt vähäisten yöunieni takia, ja sen lisäksi tämän päivän sisältämistä erikoisista ja uuvuttavista tapahtumista.
"Älä nyt pystyyn nukahda", Chanyeol hymyili huvittuneesti minulle, kun seisoin keskellä huonetta silmät melkein kokonaan suljettuina.
"Mut kun mä en vieläkään tiiä missä mä nukun tai mitä mä laitan päälle", mumisin unisena.
"Sä voit lainata mun vaatteita."
"Sun vaatteet on isompia kun sun pahantahtoisuus..."
"Oliks toi kohteliaisuus?"
"Älä kysele..."
Silmieni sulkeutuessa kokonaan tunsin heikon ilmavirran niskassani. Tunnistin sen Chanyeolin hengitykseksi silloin, kun tunsin hänen kätensä vyötäröni ympärillä. Hän halasi minua takaapäin pitääkseen minut pystyssä.
Tunsin sisälläni jotain uutta, ja minut valtasi rauhallisuuden aalto. Hellät sormet painautuivat kevyesti paitani kangasta vasten.
Miks mä tunnen itteni just nyt hyväksytyks enemmän kuin koskaan.
"Sä et voi syyttää mua mistään, koska kyllä haleja saa antaa", täysi-ikäinen sanoi hiljaa hieman kiusoitellen matalalla äänellään, joka aiheutti kylmiä väreitä minulle.
En voisi syyttää häntä mistään muusta kuin kaappaamisesta. Itseni, ja ehkä hieman ajatustenikin. En myönnä mitään. Typerä idea.
Tuhahdin vastaukseksi ja revin hänen kätensä pois ympäriltäni, vaikken olisi välttämättä tahtonut lähteä. Halusin vain pitää itseni turvassa, kaiketi.
"Missä sun vaatteet on?" kysyin lähtien tutkimaan korkeaa puusta valmistettua kaappia huoneen nurkassa.
"Siellä ylähyllyllä pitäs olla lähes sopivat harmaat lökärit ja musta t-paita ku ne on mulle vähän pienet. Mut et sä kyllä ylety sinne", punahiuksinen virnuili.
"Auta mua sitten."
Chanyeol käveli vierelleni, vilkaisi minua, otti ylimmältä hyllyltä kuvailemansa vaatteet ja ojensi ne minulle. "Ei kestä kiittää."
"Ei kestäkään. Missä mä voin vaihtaa nää?"
"Miten niin missä? Eiks tässä voi?" hän ihmetteli niskaansa raapien.
"No ei voi, en mä haluu että sä näät mut ilman mitään päällä", tiuskaisin.
"Mä voin laittaa mun silmät kiinni ja kääntyy poiskin", hän ehdotti ja oli jo kääntymässä.
"Kuitenki katot sieltä. Mee ees keittiöön."
Sinne hän sitten meni ja minä vaihdoin vaatteeni. Oli mukavaa saada päälleen jotain rennompaa kuin tiukahkot farkut, vaikka Chanyeolin antamat vaatteet olivatkin melko löysät kokonsa vuoksi.
Hihkaisin Chanyeolille olevani valmis. Hän tuli nurkan takaa huoneeseen ja katsoi minua päästä varpaisiin ilmeellä, jota en osannut tulkita.
"Ootpa söpö", hän sanoi tyynesti palautettuaan katseensa silmiini.
Poskiani alkoi yhtäkkisesti kuumottaa ja häpesin itseäni kehoni reaktion seurauksena. Laskin katseeni jalkoihini ja nostin sen vasta, kun näkökenttääni ilmestyi toinen jalkapari, joka oli omaani suurempi.
"Missä mä siis nukun?" uskaltauduin hetken kuluttua kysymään katsettani kohottamatta, sillä poskeni saattoivat edelleen olla punertavat.
"Mun kanssa varmaan ku ei muutakaan oikein oo. Ellet haluu nukkuu siellä lattialla", pidempi sanoi ja sai asian kuulostamaan todella helpolta; 'tavattiin tänään ku mä otin sut panttivangiks, mut tuu mun kanssa samaan sänkyyn nukkumaan'.
Katsoin sänkyä, joka ei edes ollut parisänky vaan yhdelle henkilölle tarkoitettu.
"Kai mun on pakko."
"Ai mitä?"
"Nukkuu sun kanssas."
━ ━ ━
og: ~helmikuu 2018
edit: lokakuu 2019 / 10.4.20 / 19.4.20

YOU ARE READING
tukholma-syndrooma. [ ✓ ]
Fanfiction𝒕𝒖𝒌𝒉𝒐𝒍𝒎𝒂-𝒔𝒚𝒏𝒅𝒓𝒐𝒐𝒎𝒂 ; ᵃʳᵏⁱᵏⁱᵉˡⁱⁿᵉⁿ ⁿⁱᵐⁱᵗʸˢ ᵖˢʸᵏᵒˡᵒᵍⁱˢᵉˡˡᵉ ᵗⁱˡᵃˡˡᵉ, ʲᵒˢˢᵃ ᵛᵃˢᵗᵒⁱⁿ ᵗᵃʰᵗᵒᵃᵃⁿ ᵏᵃᵃᵖᵃᵗᵘˡˡᵉ ⁱʰᵐⁱˢᵉˡˡᵉ ᵏᵉʰⁱᵗᵗʸʸ ᵖᵒˢⁱᵗⁱⁱᵛⁱⁿᵉⁿ ˢᵘʰᵗᵃᵘᵗᵘᵐⁱⁿᵉⁿ ᵏᵃᵃᵖᵖᵃᵃʲᵃᵃⁿˢᵃ ~~~ aloitettu ; 6.2.2018 lopetettu ; 17.5.2020 julkaistu ; 20.3.2020 - 2...