Elmvinen tutkimusmatkailijat

Kuumetta ja teetä

*kop kop*
"Sisään" Milduin mutisi ja nousi istumaan kunnolla. "Hei Milduin" sanoi lyhythiuksinen kiharapää Kaleb ovelta, jonka keltaisen T-paidan kaulus oli liukut tämän vasenta olkapäätä puoliväliin kantaen isoa pahvilaatikkoa, astui sisään.
 "Sain määräyksen tulla opettamaan sinulle miten näitä vehkeitä käytetään" hän kajautti ja laski laatikon Milduinin sängylle.
 "Kaleb, eikö?" Milduin varmisti ja istui laatikon viereen uteliaana.

"Kyllä, Kaleb Sindiro" hän sanoi ja nosti ruskealasiset aurinkolasinsa päänsä päälle ja aloitti laatikon avaamisen.
 "Tämä tässä on Ollwatch." Hän sanoi ja nosti hopeisen monimutkikkaan näköisen kellon laatikosta. Hän ojensi taitetun paperin sanoen:
"Tässä on käyttöohjeet näihin kaikkiin, mutta selitän vielä lyhyesti.. "
 Pitkän ohjeistuksen jälkeen Milduin makasi selällään sängyllään tajuamatta hölkäsen pöläystä mitä Kaleb oli hänelle juuri kertonut. Hän tutki kelloaan ja huokaisi.
 "Sitten on nämä nimilisenssit, joissa on tunnuslukumme ja henkikökohtaista tietoa. Se pidä visusti omassa tallessa" hän jatkoi ja heitti laminoidun lätyskän Milduinin otsalle.
 "Enköhän minä selviä" Milduin sanoi ja nousi istumaan. "Niinkö? No hyvä sitten" Kaleb sanoi ja nousi lähteäkseen. Milduin saattoi hänet huoneensa ovelle ja vilkutti tämän perään vielä pitkälle käytävää.

"Hei hei" Hän ajatteli ja kaatui sängylleen ottaakseen pienen tauon ennekuin hän menisi välipalalle. Kello tuli 15.

Alko istui puolestaan huoneessaan tyhjän panttina. Hän läksi alakertaan hakemaan tarjottimelle välipalaa, jolle hän kokosi kaksi kolmiovoileipää ja teetä, sillä Reol piti teestä enemmän kuin kahvista tai kaakaosta. Alko itse oli kahvi-ihmisiä, ja Milduin kaakao.
 Hän nousi varovasti läikyttämättä portaita käytävänpuolle jossa Kaleb tuli häntä vastaan.
 "Milduin nukkuu" hän huikkasi ohimennen ja Alko vastasi "Selvä, kiitos". "Sitten en mene herättämään häntä" Alko ajatteli ja käveli suoraan huoneeseen 14.

*Kop kop*
Alko raoitti hieman ovea. Reol harvoin lukitsi sitä, sillä hänen mielestä oli epäkohteliasta sulkea itsensä lukkojen taakse sisälle.
 Alko laski tarjottimen pöydälle ja katsoi Reolin sänkyyn, jossa nukkui selällään Reol, peitto melkein tämän korvissa.
 Alko lähestyi häntä varovasti, varoen ettei tämä heräisi ja laski kätensä hiljaa tämän otsalle. Reolin otsa hehkui kuumuutta ja hänen nukkuvista kasvoistaan huomasi miten korkea kuume tällä oli. Hän hengitti raskaasti ja rypisti kulmiaan tukalana.

 Alko kävi ala-kerrasta hakemassa vielä kylmän  kostean pyyhkeen ja pienen astian kylmää vettä, jotta voisi mahdollisesti paranta Reolin oloa edes vähän. Hän laski astian maahan Reolin sängyn viereen ja tarjottimen sängynviereiselle yöpöydälle siltä varalta että hän heräisi nälkäisenä. Alko istui Reolin sängyn toiselle puolelle ja kävi läpi raporttipaperiaan.
  "mhhhm" Alko hätkähti, Reol käänsi päätään niin että pyyhe valui tämän otsalta tyynylle ja Alko huokaisi helpotuksesta ettei tämä herännyt. Hän viilensi pyyhettä viileässä vedessä, puristi sen kosteaksi ja asetti sen takaisin Reolin otsalle.

Alko palasi sängyn toiselle puolelle ja jäi siihen vielä toistaiseksi makaamaan ja lukemaan raporttiaan siltä varalta että Reol heräisi. Ei mennyt kauaa että hänkin nukahti, ja pian kaikki aavikkoliskot nukkuivat sikeitä päivätorkkuja.

Ilma oli vilpoinen, ja kesä oli jo alkanut muistuttaa syksyä. Ilma oli eilisen rankkasateen jäljiltä kostea ja hieman usvainen, mutta kello 18 ilta-aurinko pilkisti vähän väliä pilvien raoista.
 Kaikista kolmesta Reol heräsi ensimmäisenä. Hän havahtui huonoon oloonsa ja nousi yllättäen istumaan niin että tämän pyyhe putosi hänen syliinsä. "???" Reol kummasteli kosteaa jo lämminnyttä pyyhettä ja huomasi tarjottimen yöpöydällään. Hän haukkasi nälkäisenä ison palan kolmioleipää kunnes huomasi nukkuvan Alkon hänen vasemmalla puolellaan ja nielaisi väärään kurkkuun. Hiljaa yskien hän toipui säikähdyksestä mutta oli vielä enemmän hämillään.

 Reol tuli siihen johtopäätökseen että Alko oli nukahtanut hänen viereensä. "Toivottavasti Alko ei nyt tule kipeäksi" hän huokaisi ja nousi  palellen seisomaan, mutta vetäytyi äkisti niiskuttaen takaisin peiton alle. Häntä huimasi, mutta oli epävarma Alkon herättämisestä.
 Hänellä oli hieman kiusallinen olo, mutta sitäkin enemmän hänen teki mieli koskettaa Alkon pörröisen näköisiä hiuksia.
 Alko ei harjaa hiuksiaan ellei mene ihmisten ilmoille. Toisinsanoen tälläkin hetkellä Alkon hiukset olivat ihan sekaisin.
 
Reol ei kehdannut, joten joi kylmää teetä rauhallisesti sängyllään. Hän huomasi Alkon raportin ja uteliaana otti sen käteensä lukeakseen sen.
 Hän kummastui ettei tämä sanonut mitään Litvongin väkivaltaisesta käyttäytymisestä tätä kohtaan. Reol todellakin olisi tuleva mainitsemaan sen raportissaan.
 Syvä haukotus kuului Reolin vierestä.

Alko nousi istumaan ja hieroi silmiään unisena. Hän punastuu huomatessaan kipeän pöllöhtäneen näköisen Reolin vieressään ja kiirehtii selittämään:
"M-mikä olo, tai siis vointi..? Toin välipalaa mutta taisin nukahtaa, hupsis.." hän nauraa nolostuneena ja nousee sängyltä.
 "Ole hyvä" Reol sanoo ja ojentaa Alkolle tämän raportin ja Alko ottaa sen kiusallisesti vastaan tajutessaan että Reol luki sen.

*kop kop* kuului ovelta ja luvan saatuaan Alko avasi oven. Sen takana oli Milduin, joka myös oli herännyt vasta äsken. "Tuletteko illalliselle? Kello on jo seitsemän" hän sanoi ja katsoi kipeää Reolia harmissaan.
 "Köh, taidan jättää väliin tänään." Hän sanoi ja yrtitti hymyillä. "Tartuttaisin vain muutkin" hän sanoi alakuloisesti.
 Reol oli oikeassa, sitä Milduin ja Alko eivät voineet kieltää. "Jos tuomme.." Alko yritti mutta Reol vain työnsi hänet sivuun.
 "Laita viestiä tai vaikka soita jos tarvitset jotain" Milduin sanoi ja veti Alkon pois Reolin huoneesta.

He lähtivät yhdessä illalliselle, jossa heitä vastassa olikin jo Kaleb, herra Lour sekä mustaan huppariin eristäytyntyt henkilö.
 Kolmikko istui jo pöydässä ja heilutti käsiään Alkolle ja Milduinille merkiksi liittyä seuraan.