Elmvinen tutkimusmatkailijat

Ensimmäinen askel sisään

Bussi polkaisi vauhtiin. Vihdoin! Oli jo aikakin. Se lähti Majoagasta 10:45 ja saapui Appleforthiin 14:00. Matka kesti ikuisuuden.
  Vihdoin, vihdoin täällä! Milduin seisoi valtavan kyltin edessä jossa luki: "Elmvine". Se oli ravintolaksi naamioitu maailmalla tunnetun salaisen organisaatiosaation tukikohta. Ja vaikka ei nimellä "Elmvine" mutta organisaationa joka on erikoistunut tutkimusmatkoihin ja historiaan.
 Ja Milduin sai kutsun. Ihka oikean kutsun. Killassa oli vain 16 jäsentä ja kaksi johtajaa ja nyt hän tulisi olemaan yksi heistä.

 Skriiihh~ Ovi vetäytyi sisään ja Milduinin korvat täytti iloinen juhlinta läpi salin. Hän istui yksin tyhjään pöytään asettaen raskaan reppunsa pöydälle.
 Hänen korttinsa, salainen kutsu, oli saajan selvitettävä ennen pitempiä ohjeita joten Milduin taittoi paperia eteen ja taakse, ja se taittui uuteen muotoon kuin taikuudesta. Hänen tuli tilata Elmerin viiniä ja juomisen jälkeen maksaa 30 senttiä pyydettyä edemmän, ja pyytää vaihtorahaa.
"Siinä kaikki?" Hän kuiskasi, mutta olisihan se pitänyt tietää. Elmvine on erikoistunut mysteerien selvittämiseen ympäri maailmaa joten tietenkin pääsykoe olisi haastava.

"Tuota.." Sanoi hiljaa miestarjoilija joka lähestyi tätä ottaakseen tilauksen. Hänellä oli ruskeat hiukset ja oli melko nuoren näköinen. "Hei? Hei!?". "Ai, joo..". " Kerää ittes, Milduin, on outoa jos tuijotat muita noin.." "Oletteko jo valmis tilaamaan? Poika jatkoi ja Milduin vastasi:  "Yks Elmeriviini.. Pillillä.."
"Pillillä? Ootko ihan varma ettet oo liian nuori.." tarjoilija nauroi, kääntyi ja lähti.
"Voiko olla enää nolompaa ihmistä kun tilata viiniä pillin kanssa?.." Milduin huokaisi ja tuijotti lähinnä vain pöytää.

"Hei Alko, mitä se poika halus?".
"Elmerin viiniä, pillillä haha!"
  "Ole hyvä!" Hän ilmestyi kuin tyhjästä ja asetti lasin pöydälle. "Eh, kiitos..."
Vihreä kamalan näköinen viinin ei näyttänyt kutsuvalta. Silti se piti juoda, ei ollut vaihtoehtoja. "Hyi.." hän kuiskasi itselleen ja jatkoi juomista.

"Yh, saisinko laskun?" Siinä vasta juoma kerrakseen..
 "6 jaraa, kiitos." Hän sanoi pirteänä. "Siinä.."
Hän antoi 30 senttiä yli juoman hinnan ja kääntyi kiusallisesti pojasta poispäin. Hän katsoi Milduita hetken hymy leviten korviin asti ja tarrasi häntä nopeasti hihasta: "Meillä.. Ei ole täällä vaihtorahaa.." Milduin nousi epävarmasti ylös tietämättä mitä odottaa. "Tule" poika sanoi ja Milduin seurasi tätä ravintolan takaovesta portaat ylös, portaat alas ja vihdoin oven edessä hän kääntyi ja otti Milduinin kädestä kiinni. "Alko, hauska tutustua!" Hän sanoi ja puristi tämän kättä. Sitten hän työnsi Milduinin ovesta sisään.
 
 Hämmentynyt Milduin ottaa kolme askelta sisälle tunnelmalliseen huoneeseen jossa on kaksi punaista sohvaa ja pieni baari. Huoneessa oli myös kaksi valtavaa kirjahyllyä täynnä aivan uutta tietoa!
Sohvalta heitä kohden kääntyi muuan mies joka katsoi Milduita tutkivasti.
 "Tuota.."
"Hän läpäisi testin, Elmeri viinillä siis! Tosin, pillin kera" Alko nauraa ja katsahtaa Milduita joka oli saanut jo tilanteesta kiinni.
Ainakin hän oli oikeassa paikassa. "Auh!" Joku möreä-ääninen henkilö läimäyttää Milduita takaa selkään ja nauraa "Hei, tulokas! Minä olen Lour, tämän paikan säännöt ja oikeus. Mikäs on nimesi?"
"Olen Milduin, ja sain kutsun tänne. Ja siinä olikin kaikki mitä tiedän"
"No johan sitä ollaan! Kumpa voisit tavata uuden perheesi, mutta on jo melko myöhä ja he ovat matkoilla. Tällä hetkellä paikalla ollaan vaan me neljä." Lour sanoi ja Alko jatkoi: "Ainakin tämä on pieni pala purtavaksi ja nopea oppia, newbie."
"Alko.." Lour keskeytti, mutta Alko silti jatkoi:
"Voit kutsua minua Alko Suureksi!"
"Joo, joo herra Alko Suuri, näytäppä nyt Milduille paikkoja ja sitten vuorosi on ohi" "Selvä.."

Milduin seuraa Alkoa toiseen kerrokseen, huoneeseen jonne hänen tuli jättää tavaransa. Alko para-aikaa avasi huoneen numero 3 ovea. "Eli, Mildu.." "Mil..Du.."
"Me asutaan täällä nyt sitte kolmistaan yhen kolmannen pojan kanssa jonka tuut tapaamaan myöhemmin. Meillä kaikilla on 90cm sänky, omat yölippaat omille tavaroille ja vessat jaetaan käytävällä."
Milduin astelee sisään ja jättää reppunsa sänkynsä päälle. Hän katsoo hetken Alkoa joka yllättäen kysyi: "Kuinka vanha sinä olet?". 
"18, tänä vuonna 19, kui?" Kysyinpähän vaan, koska oot pidempi kuin mä. Oon kans 18."

"Ja tässä on aula jossa meidän rakkaat asiakkaat syö. Kysyttävää?" Alko viimeistelee puheensa ja näyttää jo uupuneelta.
"Onks toi pöytä tarkotuksella tyhjä?" Milduin kysyy ja Alko näyttää hämmenyyneeltä. "Ei täällä joka pöytä täyty, ei me niin kiireisiä olla"
"Ei vaan.. Siinä ei ole istuttu aikoihin." "Mitä?"
"Yllättävää että huomasit. Uskoakseni siinä ei ole istuttu kahteen viikkoon." Lour sanoi heidän takaa. "Mutta teidän pitäisi mennä jo nukkumaan. Huomiseksi remontin pitäis olla valmis, joten jokainen saa oman huoneen!"
"Mahtavaa, tule Mildu!"

Milduin istuu hetken sängyllään ja sitten suoristautuu. "Joten.. Täällä sitä ollaan. Mitäköhän pääsen tekemään ensimmäisenä? Matkustamaan maailmalle, tai kenties opiskelemaan muinaisia kieliä?"
Hän riisuutui rauhassa ja vaihtoi pyjamaan. "Ei sillä ettenkö osasisi osaa jo lukea, heh."
"Hyvää yötä.." kuului vierestä ja Milduin vastasi. Hänen tummanblondit hiuksensa loistivat hetken kuunvalossa ennekuin pilvet peittivät taivaan tähtisilmän. "En voi uskoa että jätin Majoagan vasta aiemmin tänään..".