Could You Stay? | Zayn Malik | VALMIS

Luku 9 - Koti-ikävä

Ensimmäinen viikko uudessa koulussa on sujunut ihan hyvin, lukuunottamatta muutamaa kiusallista hetkeä Stacyn kanssa sekä Zaynin tarkkailua. Olen vain iloinen, että tämä viikko on viimein ohi ja nyt on perjantai. Tavallisesti miettisin, että mitä tekisin koko pitkän, tylsän viikonlopun, kun ei ole koulua, mutta nyt olen enemmän kuin iloinen asiasta. Aion koko viikonlopun maata sängyssäni tekemättä mitään, katsoa netflixiä ja vältellä parhaani mukaan Zaynia. Se tulee olemaan todella työlästä sillä asumme samassa asunnossa, valitettavasti. Miksi juuri sellaisen ihmisen kuin Zayn Malik täytyy kuulua isäntäperheeseeni? Jostain syystä mietin hänen ruskeita silmiään, mustia hiuksia, niitä lihaksia ja tatuointeja eri puolilla hänen kehoaan. Haluaisin tietää niiden kaikkien merkityksen ja koskea jokaista ääriviivaa. Pudistan päätäni ja yritän unohtaa koko ihmisen. En halua miettiä häntä yhtään enempää.

Olin niin ajatuksissani etten edes huomannut olevani jo perillä. Tarkistan tottumuksen mukaisesti postilaatikkoon, vaikka eihän siellä koskaan minulle ole mitään. Tälläkin kerralla sieltä tuli vain laskuja ja Georgelle sekä Annielle jotain töihin liittyvää. Kaivan avaimeni reppuni pohjalta ja avaan oven. Otan kengät jalastani ja laitan ne siististi riviin muiden kenkien kanssa. Huomaan lattialla kaksi muuta kenkäparia jotka ovat sotkuisesti. Oletettavasti toiset ovat Zaynin, mutta toisista minulla ei ole mitään hajua. Kävelen keittiöön ja näen pöydän äärellä istuvan Zaynin ja kiharatukkaisen pojan. Sehän on se poika matikankurssilta! En välitä heistä vaan kävelen suoraan jääkaapille ja otan sieltä omenamehua. Kaadan sitä lasiini ja tunnen poikien katseet itsessäni.

"Etkä aio tervehtiä meitä? Aika epäkohteliasta, Gabriella", Zayn sanoo ja lausuu nimeni jotenkin eritavalla kuin ennen.

"No terve", käännyn ja hymyilen sarkastisesti.

"Tässä on Harry Styles", Zayn esittelee ystävänsä.

"Joo... Se tyyppi sieltä matikankurssilta joka ei osaa edes laittaa paitaa oikein päin", vastaan.

"Se oli vaan yks kerta!" Harry toteaa turhautuneena.

"Ihan sama mulle", vastaan kohauttaen olkiani, "tyhmä sä silti olet", jatkan, juon mehuni loppuun ja lähden huoneeseeni. Hyppään pehmeälle sängylleni ja otan koneen pöydältä. Avaan netflixin ja pistän jonkun romanttisen elokuvan pyörimään. Samalla kun katson elokuvaa, mieleeni putkahtaa Colin. Ikävöin häntä niin paljon. Ikävöin sitä kuinka sain melkein joka päivä makoilla hänen kainalossaan. Ikävöin hänen pehmeitä huulia jotka maistuivat aina ihan kanelilta. Ikävöin hänen kosketustaan...

"Onko kaikki hyvin?" Havahdun yhtäkkiä Zaynin kysymykseen. Hän seisoo huoneeni oven edessä. En tajunnut, että olin alkanut itkemään, kunnes tunnen, että poskeni ovat hieman märät. Pyyhin kyyneleet nopeasti pois.

"On", vastaan yksinkertaisesti.

"Mä näen, että ei ole", Zayn vastaa lempeästi. Mistä lähtien hän on ruvennut puhumaan tolla tavalla? Ja mistä lähtien häntä on edes kiinnostanut?

"Mä vaan ikävöin Colinia... Ja Jennaa", vastaan haikeasti.

"Ketä ne on?"

"Colin on mun poikaystävä ja Jenna mun paras ystävä."

"Kerro mulle niistä", Zayn pyytää ja istuu sängylleni.

"Kuka antoi sulle luvan istua mun sängylle?"

"Mä itse", Zayn vastaa ja virnistää. Pyöräytän silmiäni hänelle.

"Et sä oikeasti halua, että mä kerron sulle mun POIKAYSTÄVÄSTÄ ja parhaasta ystävästä."

"Haluanpas", Zayn väittää. Katson häntä epäuskovasti, mutta en jaksa alkaa riitelemään asiasta.

"No... Colin on ihana, siis oikeasti aivan täydellinen. Colin välittää musta ja se on aina valmis tekemään kaikkensa, että mä olisin onnellinen. Se ei olisi halunnut, että mä lähden tänne, mutta koska se haluaa, että mä olen onnellinen ja et pystyn toteuttaa mun unelman niin se ei estänyt. Se tukee mua aina. Mä oon sille tosi usein aika ilkee, mutta silti se jaksaa mua edelleen. Colinilla on blondit hiukset ja sillä on vähän sellaisia vaaleita pisamia sen kasvoilla. Se on vaan niin söpö ja ihana", kerron ja hymyilen samalla kun mietin rakasta poikaystävääni. Käännän katseeni Zayniin ja punastun kun tajusin, että kerroin tämän kaiken juuri Zaynille.

"Oot söpö kun punastut", Zayn virnistää.

"Turpa kiinni", mutisen.

"Entä se Jemina?" Zayn kysyy.

"Jenna", korjaan, "Jenna on sitten täysin vastakohta Colinille. Jenna on sellainen todella vilkas ja eloisa persoona. Hän keksii aina kaikki hulluimmat ideat jonka takia se on aina vaikeuksissa ja tietysti mä oon aina pelastamassa sitä. Jenna ei välitä tippaakaan mitä muut ihmiset ajattelee siitä. Se pukeutuu niin kuin itse haluaa ja tekee kaiken just sillee ku siit tuntuu oikeelta. Jenna ei myöskään yleensä kuuntele muiden mielipiteitä, paitsi mun, mutta todella harvoin koska se on sen verran itsepäinen. Se ei oo hirveen hyvä koulussa, koska sillä on aina liikaa energiaa eikä se jaksa ollenkaan keskittyä tunneilla. Jenna on mun paras ystävä ja me ollaan tunnettu ihan pienestä asti. Jennalla on kirkkaanpunaiset hiukset ja se näyttää sen mielestä niiden kanssa ihan noidalta, mutta silti se tykkää niistä", kerron ja nauran kun ajattelen tyttöä. Ikävöin häntäkin niin kovasti.

"Taidat ikävöidä Losia?" Zayn kysyy. Nyökkään hänelle. Olisinpa kotona jotta voisin olla ystävieni kanssa.

"Sä tarviit piristystä", Zayn toteaa yhtäkkiä. Anteeksi mitä?

"Mulla on jo, nimittäin netflix", vastaan ja osoitan konettani.

"Äsken sä rupesit itkemään sen takia", Zayn huomauttaa.

"Kiitos muistutuksesta", totean hieman ärsyyntyneenä.

"Tuu munkaa bileisiin, tänään", Zayn sanoo. Öö, en todellakaan?

"Okei", vastaan ajattelematta enempää.

Mihin helvettiin minä juuri suostuin? Aikaisemmin sanoin, että välttelen parhaani mukaan Zaynia ja nyt olen menossa hänen kanssaan bileisiin. Enhän minä edes juo!