-bye-

2.2K 89 3
                                    

Pian Diana soittaa ovikelloa. Menen avaamaan oven. Hän halaa minua heti kun näkee minut.
En enään edes ajattele Äitiä, Jasonia tai Mandya. Pelon sekaiset tunteet siitä mitä Ethan aikoo tehdä tai minne hän aikoo mennä valtaavat pääni.

Hengitän nopeasti.

"Rauhoitu!" Diana sanoo.

"En mä voi." Sanon ja alan hengittämään vielä nopeammin.

"Yritä hengittää rauhassa." Diana sanoo. Yritän tasata hengitykseni. Hetken päästä hengitykseni on jo paljon rauhallisempi.

"Mihin se on voinut mennä?" Diana kysyy.

"En mä keksi mitään muuta kun että se on mennyt Jasonin ja Mandyn luo." Sanon.

"Mitäköhän se siellä tekis?" Diana miettii.

"Varmaan hakkais kummatkin sairaala kuntoon." Sanon.

"Yritä soittaa sille vielä kerran." Diana sanoo.

"Ok." Sanon ja otan puhelimeni kääteeni. Soitan Ethanille. Puhelin vaan piippaa. Eikä kukaan vastaa.

"Mä meen sinne!" Sanon ja menen eteiseen. Diana tulee perässä.

"Anna sun auton avaimet." Sanon.

"Mä tuun mukaan." Diana vastaa.

"Mä meen yksin." Sanon ja ojennan käteni jotta Diana voisi laittaa avaimet siihen.

Hän miettii hetken, mutta päättää kuitenkin antaa avaimet minulle.

Otan ne nopeasti hänen kädestään ja lähden ulos.

Aukaisen auton ovet avaimilla. Menen istumaan kuskin paikalle.
Ajan suorinta reittiä Jasonin ja Mandyn kotiin.

Pian saavun heidän kotinsa pihaan. Ethanin autoa ei näy missään.
Päätän kuitenkin käydä sisällä tarkistamassa asian.

Avaan heidän kotinsa ulko-oven ja astun sisälle.

Talossa on tosi hiljaista. Menen peremmälle. Olohuone näyttää siltä että joku olisi riehunut siellä oikeen kunnolla. Tavaroita on heitelty ja rikottu.

Menen peremmälle olohuoneeseen ja huomaan että Mandy ja Jason makaavat lattialla tajuttomina. Heidät on selvästi pahoinpidelty kunnolla.

Peruutan nopeasti ulos olohuoneesta ja sitten juoksen ulos. Paniikki valtaa kehoni uudestaan.
Soitan Dianalle.

"Se on pahoinpidellyt ne. Soita ambulanssi." Sanon ja lopetan puhelun.

Menen autoon ja käynnistän sen. Lähden vaan ajamaan jonnekin.

Ajan vaan eteenpäin teitä. Minulla ei ole hajuakaan minne olen menossa.

Saavun pitkän tunnelin  kohdalle. Painan kaasua vaan lisää ja lisää.
Tunnelin valot vilkkuvat silmissäni.
Pian keskittymiskylyni herpaantuu. Auto suistuu tieltä ja törmää kovaa vauhtia tunnelin seinään. Päässäni pimenee ja sen jälkeen en muista enää yhtään mitään.


318 words

🚑

you own my heart Where stories live. Discover now