sopivasti sekaisin (VALMIS✔️)

- 1 -

Luka

Heräsin herätyskellon ärsyttävään ääneen. En millään jaksanut avaa silmiä ja sulkee sitä. Sen ääni oli kuitenkin niin rasittava että mun piti vaivautuu nousemaan ja painamaan se kiinni.

Haukottelin ja venyttelin käsiäni. Olin aivan poikki, sillä viikonloppuna oli kahdet bileet. Päätä ja jalkoja särki.

Kello oli kuitenkin jo sen verran, että jos en valmistaudu nopeasti, oisin myöhässä.

Nousin ja suuntasin kylppäriin. Pesin kasvot kylmällä vedellä toivoen sen virkistävän. Etin kaapista särkylääkkeen ja sen jälkeen katoin itteäni peilistä. Mustat hiukset sojotti kaikki eri suuntiin ja näky oli karmaiseva. Yritin saada niitä kuriin käsilläni ja lopulta sain ne jotenki paremmiksi. Päädyin kuitenkin sullomaan ne mustan pipon sisälle.

Seuraavaks oli vaatteiden vuoro. Tää päivä alko yhtä rasittavasti kuin muutkin, joten päätin laittaa vaan mustia vaatteita(kuten aina).
Valitsin mustavalkoraitaisen paidan, sen päälle jonkun puhtaan mustan t-paidan, mustat polvista revityt farkut ja mustat nilkkasukat. Kengät olivat ympärivuotiset, säässä kuin säässä käytetyt kuluneet ruudulliset vanssit.

Nappasin keittiön kaapista aamupalaks jonkun välipalapatukan, otin eteisestä repun ja lähdin kouluun.

Vilkaisin puhelimen kelloa. 10 vaille 8. Kouluun ei ollut pitkä matka, joten ehtisin just ensimmäiselle tunnille.
Pistin juoksuksi.

Saapuessani koulun porteille kello soi jo. Kiirehtiessäni koulun ovista sisälle virtaavaan oppilasmereen tönin vahingossa edessäni olevia ihmisiä. Tunti oli kolmannessa kerroksessa, eikä opettaja ollut koskaan myöhässä.

Dani odotti mua luokkahuoneen edessä vilkuillen kelloaan. Saavuin huohottaen sen luokse.
"Äijä sä ehdit! Välkkää on viel yks minuutti", se sano ja heitettiin ylävitoset.
"Heh, mähän sanoin et ehin", vastasin puuskuttaen.
"Tää juokseminen ei vaa oo oikeen mun juttu."

En ehtiny kauaa siinä levätä kun tunti jo alkoi. Kaiken lisäks vielä biologiaa, haukotus

***

Riko

Maanantaiaamu alkoi ihan kuin muutkin kouluaamut. Heräsin, söin aamupalaa, valitsin vaatteet, pesin hampaat ja lähdin kouluun. Oon kyllästyny tällaseen tylsään elämään, missä ei oikeen tapahdu mitää ihmeellistä.

Mulla on kaks tosi hyvää ystävää, koulu menee ihan okei ja oon kyl tyytyväinen itteeni ja kaikkeen, mut silti jotenki on aika tylsää. En tiiä. Oon kaiken lisäks ollu aina tämmönen outo miettijä, mietin aina kaikkee ihan liikaa.

Suljin ulko-oven ja heilutin Nessalle. Kävelin sen luo ja haukottelin.
"Huomenta", sanoin ja lähdimme kävelee kohti koulua.
"Huomenta", Nessa sanoi ja katto mua.
"Kiva paita, onks toi se minkä ostit viime viikolla?"
Katoin mustaa ruudullista flanellipaitaani. Sen lisäks mulla oli mustat farkut ja mustat conssit.
"Joo on, aattelin et vois laittaa tän tänää", vastasin. Tykkään tosi paljon vaatteista ja eri tyyleistä. Sekin on vähän niinku mun sellanen "juttu".

Jonkin ajan päästä oltiin jo koululla. Näimme heti Jeren, joka nojaili puuta vasten(Nessa ja Jere on siis mun parhaat kaverit jos ette tajunnu viel).

"Moi Jere", sanoin ja vilkaisin koulun kelloon päin.
"Huomenta teillekin", se vastas ja näpräs kännykkäänsä.
"Mitä teil on ekal tunnil?"
"Mulla ja Rikolla on saksaa", Nessa vastas mun puolesta.
"Ok, mul on bilsaa kolmoses joten mä varmaa meen sinne jo", Jere tarkisti ja sano heipat. Me jäätiin Nessan kaa viel hetkeks pihalle.

Kello kuitenkin soi vähän ajan päästä ja oppilaita alko valumaan sisälle. En tykkää yhtää olla tämmösissä ahtaissa tiloissa, alkaa vaa ahistaa tosi paljon.

"Mitä vit-"
Yhtäkkii joku vaa päätti sit tunkee mun ja Nessan läpi siel ahtaalla käytävällä. Hyvä ku ei tönässy mua jonku randomin niskaan.

Tunnistin kyllä tunkijan heti. Se oli se B-luokan Luka. Se oli mun kaa samassa matikan ryhmässä. Aina myöhässä. Aika välinpitätön eikä sitä oikee näytä kiinnostavan mikää. Outo tyyppi.

Mut kummiski jokin siin häiritsee mua. Tosi paljon.

Korjasin sotkuisia tummanruskeita hiuksiani ja tuhahdin.
"Luka taas myöhässä", sanoin Nessalle. Sekin vaa naurahti.
"Olis voinu ees sanoo sori tai jotain."
"Tuskin se ees muistaa tota enää", naurahdin.

Heh, tämmönen tarinan alku tällä kertaa!
Toivottavasti tykkäsitte <3
Yritän saada tähän mahdollisimman pian uusia lukuja!