always together[] drarry lovestory

2.

Harryn näkökulma

yhä 2.5.1999, kadulla Saukkonummella

Irrottauduin Ginnystä varoen, mutta sen sijaan tartuin häntä molemmista käsistä.
"Ginny... rakastan sinua."

En tiennyt, johtuiko se vain siitä hetkestä, mutta sillä hetkellä minusta tuntui, kuin olisin valehdellut itselleni.

Kuin en olisi rakastanutkaan Ginnyä. Koskaan.

Mielessäni nimittäin oli eräs toinen, jonka nimeä en saanut päähäni. En saanut päähäni mitään muuta, kuin että hän oli kiellettyä aluetta.

Mutta olihan tavallaan Ginnykin. Hän oli Ronin sisko, tavallaan minunkin siskoni. Ronilla toki oli Hermione, mutta Hermione ei ajatellut Weasleyn perheestä samoin kuin minä.

Dracon näkökulma
3

.5.1999

Hiivatti, onko hän sittenkin joku aivosyöpä? En saa häntä pois päästäni.

Olin jotenkin mystisesti tajunnut sen

jälkeen, kun Harry oli pelastanut minut palavasta tarvehuoneesta, että tunsin häntä kohtaan jotain, mutta uskottelin itselleni, että se oli vain halu korvata hänelle se, että hän pelasti henkeni.

Huoneeni oli lähes tyhjä. Sängyn vieressä oli ruusupuinen yöpöytä. Huoneen perällä oli suuri ikkuna ja vaatekaappi. Viimevuotiset koulutavarani oli sullottu ruskean työpöydän laatikkoon.

Otin yöpöydän lokerosta palan pergamenttia, sekä sulkakynän ja punaista mustetta. Kostutin sulkakynän kärjen tärisevin käsin musteeseen, ja kirjoitin:

Harry Potterille:
3.5.99

Harry, en koskaan voi kiittää sinua tarpeeksi. Pelastit henkeni, josta vanhempani eivät välitä. Mutta en ansaitsisikaan elää, olen kiusannut sinua sekä ystäviäsi aina, enkä voi korjata sitä. Toivon, ettet ole vihainen minulle... tai sitten en. En tiedä mitä ajatella. Mutta jokin on loksahtanut paikoilleen, ehkä se on tieto, tai luulo, että pystyisimme ehkä olla ystäviä.

Anna anteeksi, Harry, että kirjoitin tämän. Tiedänhän, ettet voi välittää minusta, et ystävänä etkä sillä toisellakaan tavalla - sinullahan on Ginny, jota rakastat, ja se on okei. Älä kuitenkaan ajattele minusta sellaisena kuin mitä olen, sillä sellaista en halua olla.

Anna anteeksi,

D.M

Emmin hetken, ennen kuin lisäsin nimimerkin perään: <3.

Harryn näkökulma
4.5.1999

Ginny oli lähtenyt tapaamaan Ronia ja Hermionea, jotka olivat jo hommanneet oman kämpän. Se oli minulle pieni pettymys, sillä hänen viikon mittainen lomansa päättyisi kahden päivän kuluttua.   

(McGarmiwa oli laatinut uuden säädöksen, jonka vuoksi kaikki Tylypahkan oppilaat saivat viikon mittaisen loman sen kunniaksi, että heidän läheisensä olivat kuolleet vuotta aijemmin silloin, ja kodeissa haluttiin nostaa maljat heidän muistolleen.)

Olisin halunnut olla Ginnyn kanssa, mutta hänhän päätti lähteä veljensä luokse, mistä olin hiukan vihainen. Niinpä minun täytyi keksiä jotain omaa.

George oli ottanut viikon loman Weasleyn Welhowitseistä Fredin takia, mutta hän oli lähtenyt vanhempiensa ja Percyn kanssa (joka jostain syystä kantoi syyllisyyttä Fredin kuolemasta) haudalle viemään kukkia ja kynttilöitä. Lisäksi he veivät kukkia Tonksin ja Lupinin haudoille.

Kyynel vierähti poskelleni. Minun oli kamala ikävä Lupinia ja Tonksia, joiden lapsi oli minun kummipoikani. Mutta sen ikävän ylitti vain rakkaus Sirius Mustaa kohtaan, joka oli kuollut kolme vuotta sitten.