Neljä kuukautta myöhemmin...
"Entä jos mä en pääse sinne?" kysyin kun astuin Ginnyn perässä sisään Vuotavaan Noidankattilaan. Nainen naurahti ja tarttui kädestäni kiinni. "Miks sä et pääsis? Vaikka sä et oo taikonu pitkään aikaan, se ei tarkota ettet sä oo enää noita", Ginny hymyili ja veti minut perässään tiskille. Asetuin istumaan penkille."Hermione Granger?"
Käännyin ympäri katsomaan ja huomasin Neville Longbottomin parin metrin päässä minusta ja Ginnystä. "Neville?" naurahdin ja kävelin halaamaan häntä.
"Mitä sä täällä teet? Sua ei oo näkyny moneen vuoteen", Neville naurahti pitkän halaustuokion jälkeen. "Me ollaan Ginnyn kanssa vaan hengaamas täällä", naurahdin viitaten Ginnyn suuntaan. Neville nyökkäsi ja tervehti Ginnyä. Mies käänsi katseensa minuun. "Mites sulla ja Dracolla?" hän kysyi. Hymyni hyytyi sekunnin sadasosan aikana. Laskin katseeni lattiaan. "Me ollaan erottu aikoja sitte", huokaisin. "Herran jumala. Anteeks, mä en tiennyt", Neville sanoi nopeasti. Nostin katseeni häneen ja huomasin miehen ilmeen venähtäneen kiusaantuneeksi. Pudistin päätäni. "Ei se haittaa", hymähdin.
"Neville? Mennäänkö?" Vaalea nainen kysyi saapuessaan luoksemme. Neville tarttui hymyillen naista kädestä kiinni. Tajusin naisen henkilöllisyyden ja tunsin oloni tyhmäksi, kun en ollut tajunnut sitä heti.
"Luna?" tervehdin hieman hämmentyneenä. Lunan silmät suurentuivat hieman hämmentyneinä ja hän kätteli minua. "Hermione, mä en ollut tunnistaa", tämä naurahti ja vilkaisi Nevilleä. "Te ootte yhdessä edelleen?" oletin hämmentyneenä. Luna nyökkäsi hymyillen ja loi katseen hieman pyöristyneeseen vatsaansa. Nostin käden suulleni. "Herranjestas, onnea!" onnittelin kaksikkoa. "Kiitos", Neville hymyili ja suukotti Lunaa poskelle. "Meidän pitäis lähteä", Luna huomautti. Nyökkäsin nopeasti. "Menkää vaan. Oli mukava nähä", hymyilin. Hyvästelin Lunan sekä Nevillen ja kävelin takaisin Ginnyn luokse.
Nainen oli uppoutunut keskusteluun baarimikon kanssa ja hörppi välillä juomaansa. "Onks tää mulle?" kysyin osoittaen koskematonta juomaa, joka seisoi pöydällä. "Joo, mä tilasin sen sulle", Ginny huikkasi. Vedin syvään henkeä ja join hieman juomasta. "Mä koin äsken jotain erittäin hämmentävää. Neville ja Luna on yhdessä vieläki?" kysyin. Ginnyn otsa rypistyi hieman, mutta silittyi pienen hetken jälkeen.
"Ainiin, sä et ollu niissä häissä. Neville ja Luna meni naimisiin joku viis vuotta sitte. Niillä oli aika pienet häät, mä ja Harry oltiin yhet harvoista vieraista", Ginny hymähti ja joi hieman juomastaan. Nyökkäsin vetäen syvään henkeä.
Yhtäkkiä joku velho ryntäsi sisään pubiin ja sai kaikki hiljenemään.
"Kuulkaa kaikki! On tapahtunut ihme! Bellatrix Lestrange on kuollut!" velho julisti innoissaan. Väkijoukko kohahti ja valtava supina lähti käyntiin. Käännyin katsomaan Ginnyä suu auki. "M-mitä hittoa?" naurahdin ja vedin Ginnyn tiukkaan halaukseen. Punapää purskahti nauruun ja halasi minua tiukasti takaisin.
* * *
Muutaman tunnin päästä pubi oli täyttynyt väestä, joka juhli Bellatrixin kuolemaa. Alkoholia näytti kuluvan koko ajan vain enemmän ja enemmän. Hoipertelin tyhjän juomalasin kanssa tiskille ja rojahdin istumaan tuolille. "Voiks täyttää tän?" tirskahdin tiskin toisella puolella seisovalle noidalle, joka nyökkäsi ja nappasi lasin edestäni.
"Ai säkin oot juhlimassa?" ääni kysyi. Käänsin katseeni äänen suuntaan. Siristin silmiäni tunnistaakseni velhon, sillä aivoni sumensivat ajatukseni. Henkilö siirtyi istumaan vieressäni olevalle penkille. Hän haroi vaaleita, lyhyitä hiuksiaan ja käänsi jäänharmaat silmänsä minuun.
"Draco?" ynähdin. Mies nyökkäsi ja kallisti hieman päätään huvittuneena. "Sä oot tainu juoda aika paljon", Draco hymähti ja kohotti kulmiaan kun noita antoi minulle täytetyn lasin. Nappasin lasin, mutta juuri kun olin kohottamassa sen juodakseni, Draco otti lasin pois. "Mitä sä teet?" mumisin ja yritin napata lasia takaisin. "Musta tuntuu, että sä oot juonu tarpeeks tänään. Tulitko sä yksin vai jonkun kanssa?" Draco kysyi ja antoi lasin noidalle tiskin toisella puolella. "Mitä vittua Draco? Miten sä yhtäkkiä alat välittää musta? Mä oon pärjänny ilman sua aivan hyvin tähän asti, mä pärjään vielä pidempäänki", naurahdin ja nousin tuolilta. "Mä tulin muuten Ginnyn kanssa, mutta en tiiä mihin se katos", tuhahdin ja otin laukun lähteäkseni.
Draco tarttui kädestäni kiinni. Käännyin hänen puoleensa jo aika turhautuneena. "Mitä nyt? Miks mä en saa lähteä kotiin? Mikä vitun ongelma sulla on? Sitä paitsi miks sun pitää nykyään koko ajan ilmestyä sinne missä mä oon? Vitun turhauttavaa!" tiuskaisin. Draco veti syvään henkeä ja kääntyi puhumaan jotain noidalle tiskin takana. Hän vaihtoi noidan kanssa jotain ja nousi sitten seisomaan. "Tuu", Draco hymähti ja lähti vetämään minua Vuotavan Noidankattilan yläkertaan.
Kävelymatkan jälkeen saavuimme ovelle, jossa oli numero 19. Draco avasi oven ja meni sisään. Katsoin miehen selkää hämilläni. "Tuutko sä?" hän kysyi.
"Tuutko sä?" Draco kysyi. Olimme juuri päässeet majatalon huoneeseen Pariisissa. Aikamme Tylypahkassa oli loppunut vain kuukausi sitten ja olimme päättäneet lähteä kesäksi matkustelemaan Eurooppaan.
"Joo", hymähdin ja kävelin sisään huoneeseen. Suljin oven perässäni ja kävelin ikkunan luo. Aurinko oli jo laskenut, mutta kaupungin tuhannet valot valaisivat kadut kirkkaasti. Tunsin Dracon kietovan kätensä ympärilleni. Hymy kohosi kasvoilleni ja nojasin häneen. "Mitä sä mietit?" hän kuiskasi hiljaa korvaani. Käännyin ympäri ja katsoin Dracoa silmiin. "Sitä kuinka onnellinen mä oon. Ja kuinka paljon mä rakastan sua", kuiskasin takaisin. Dracon sormet liukuivat poskelleni ja peukalo päätyi silittämään sitä hellästi. Kohottauduin varpailleni ja suutelin häntä.
Parin sekunnin jälkeen Draco kuitenkin vetäytyi pois suudelmasta. Tuijotin häntä hölmistyneenä. "Vaikka me ollaan Pariisissa, meidän ei tarvii hempeillä koko ajan. Kato nyt totaki mummoa. Tää varmaan jää sen verkkokalvoille ikiajoiks", Draco virnisti. Käännyin katsomaan ulos ikkunasta kadulle, jossa joku mummeli katsoi meitä. Samassa Draco läimäisi kätensä takapuolelleni. Mummon kasvoille syttyi paheksuva ilme. Purskahdin nauruun ja vetäisin verhot kiinni.
--------------------
kommentoi jotai kivaa ja paina votee jos tykkäsit <3
YOU ARE READING
in your wildest dreams | finnish dramione
FanfictionDARLING, I'M SCARED OSA 2 [ "Kuka siellä?" huudahdin pienoisen pakokauhun vallassa ja osoitin tärisevällä kädelläni asetta kohti pimeyttä. Peräännyin niin kauan, kunnes seinä tuli vastaan. Voihan paska. Miehen varjo lähestyi pienen asuntoni eteiskäy...