12 - "Ei meidän välillä oo mitään." // Hermione

298 23 13
                                    

Seurasin muuta porukkaa kapeaa ja hämärää käytävää pitkin tilaan, josta lähtivät portaat yläkertaan. Kävelin Dracon perässä keittiöön ja istahdin pitkän pöydän ääreen.

"Okei. Mites nukkumisjärjestelyt?" Ginny kysyi ja antoi katseensa käydä jokaisessa huoneessa olijassa. Molly selvitti kurkkuaan. "Pohdiskelin hieman huonejakoa tuossa matkalla ja mietin, että jos tehtäisiin sillä tavalla, että Harry, Ginny ja Lily jakaisivat yhden huoneen. Sirius menisi vanhaan huoneeseensa ja minä sekä Arthur jakaisimme yhden huoneen. Viimeinen huone jäisi Dracon, Scorpiuksen ja Hermionen jaettavaksi. Käykö kaikille?" hän kysyi. En tiedä kuvittelinko, mutta olin huomaavani hänen katsovan minua pisimpään.

Muut kuitenkin suostuivat järjestelyyn mukisematta, joten nyökkäsin itsekin. "Hyvä. Tehään sit niin. Mä ainakin voisin viedä tän neidin nukkumaan. Kehtaaks säästää mulle jotain syötävää?" Ginny nousi ylös ja suukotti Harrya huulille. Ginny nosti Lilyn isänsä sylistä. Harry nyökkäsi ja katsoi Ginnyn perään, kun tämä lähti keittiöstä yläkertaan.

Dracokin nousi seisomaan. "Mäkin taidan viedä Scorpiuksen nukkumaan", hän sanahti lyhyesti ja katosi yläkertaan. Molly ja Arthurkin menivät huoneeseensa. Sirius otti kaapista viinilaseja ja laski ne pöydälle. Hän vetäisi myös jostain viinipullon ja alkoi kaataa punaista nestettä pullosta laseihin.

"Saako olla?" Sirius kysyi minulta ja Harrylta. "Kyllä kiitos", hymähdin ja nappasin itselleni lasin. Harrykin otti itselleen lasillisen.

"Onks sulla ja Dracolla jotain meneillään?" Harry kysyi kysymyksen. "Mä tiesin", mumisin huvittuneena itsekseni ja käännyin katsomaan Harrya. Vetäisin lasillisen ykkösellä alas ja kaadoin pullosta hieman lisää. "Ei oo, miten niin?" kohautin olkiani. Harry siristi silmiään sille, kun join lasin taas melkein tyhjäksi. "Mä näin teidät juttelemassa rannalla aamulla. Mä myös huomasin, kun sä vilkuilit sitä huomattavan useasti Simpukkamökillä. Ainiin, sä myös punastelit ihan niinku sillon, ku te olitte yhdessä", Harry hymyili hieman. Pudistin kiivaasti päätäni ja huikkasin loput viinit lasista.

"Ei meidän välillä oo mitään. Ei oo ollu moneen vuoteen, jos muistat", mutristin hieman huuliani ja kaadoin itselleni kolmannen lasillisen. Hikkasin ja peitin suuni. Purskahdin hiljaiseen hihitykseen, kun tajusin kuinka nopeasti kyseinen viini oli noussut päähäni. "Sä saat olla onnellinen, et Lily on jo nukkumassa. Mä murhaan sut, jos sä oot sen seurassa kännissä", Harry hymähti hymyillen pienesti.

"Samat sanat täällä", Draco käveli luoksemme ja istui minua vastapäätä. "Hyvä, siinä meille ensimmäinen sääntö. Ei juomista lasten seurassa", Harry naurahti ja nousi seisomaan. Hän käveli portaisiin ennen kuin ehdin edes avata suutani. Siriuskin oli kadonnut jonnekin, joten olimme Dracon kanssa keittiössä kahdestaan. Aivan helvetin loistavaa.

Draco nappasi itselleen pöydältä lasin ja kaatoi harmikseni loput viinit siihen. Hän kohotti lasin huulilleen ja maistoi viiniä hieman. Minä taas huomasin tarkkailevani hänen jokaista liikettään sekä piirteitään. Eräs erittäin tuttu tunne kutitteli vatsani pohjaa ja ähkäisin. Voi juma-vitun-lauta nyt sentään. Tuntui aivan siltä, kuin olisin taas 18 tai jotain.

Draco katsoi minuun kulmat koholla. Pudistin nopeasti päätäni ja huiskaisin kättäni sen merkiksi, ettei asia ollut niin tärkeä. Kuten se ei ollutkaan. Perhoset, ulos nyt, kiitos.

Draco vetäisi lasin alas kurkustaan melkein yhtä nopeasti, kuin minä olin juonut omani. Hän laski lasin pöydälle ja päästi ilmoille syvän huokauksen. Katselin Dracon harmaita silmiä tunteen voimistuvan vatsani pohjassa. Katseemme kohtasivat, mutta päätin olla kääntämättä katsettani muualle sellaisella nolostuneella tavalla, jota usein tein. Tuijottelimme hyvän tovin toisiamme silmiin ja aloin purra alahuultani.

"Tiiätkö-" "Siis-" Naurahdimme yhtäaikaa. "Sä ensin", Draco hymyili. Hymähdin ja nojasin kyynärpäilläni pöytään. Laskin leuan kämmenilleni ja tarkastelin Dracon ilmettä. "Mä olin sanomassa, että vaikka me ei olla puhuttu tän hetken aikana oikeestaan mitään, mä haluan sua aivan hitosti", humalainen minäni antoi itselleni luvan sanoa lause ääneen. Draco kohotti kulmiaan yllättyneenä.

"Älä pliis tuomitse, mä oon ihan humalassa-" aloitin, mutta Draco keskeytti minut. "Mä ajattelin täsmälleen samaa", hän sanoi. Oli minun vuoroni kohottaa kulmiani yllättyneenä. Nousin seisomaan ja kiipesin pöydän toiselle puolelle. Draco pomppasi seisomaan hämillään.

"Mitä sä aiot?" hän kysyi ja sipaisi hiussuortuvan korvani taakse. "Meitä molempia haluttaa ja me tullaan tekemään näin joka tapauksessa. Plus tää on vähemmän kiusallista kun me molemmat ollaan juotu vähän", kohautin olkiani. Draco kallisti hieman päätään ja katsoi minua hetken. Lopulta hän virnisti ja painoi minut seinää vasten. "Sä oot täysin oikeessa."

Draco suorastaan iski huulensa omilleni. Jo siinä hetkessä tuntui siltä, kuin perhosten täyttämä vatsani voisi räjähtää. Liu'utin käteni hänen kehoaan pitkin vaaleisiin hiuksiin, joiden koskettamista olin kaivannut aivan helvetisti. Vaelsin huulillani Dracon huulilta leuan kautta kaulan iholle, joka tuntui pehmeämmältä kuin olin muistanut. Näykkäisin ihoa hieman, jonka seurauksena Draco henkäisi. Vetäisin käteni hänen paidan napeille ja aukaisin ne nopeasti. Vetäydyin hetkeksi kauemmas riisuakseni vaalean kaulus paidan, joka tipahti lattialle.

Dracon paljas ylävartalo kiinnitti silmieni huomion. Kohotin kulmiani yllättyneenä. "Miten sä onnistut näyttämään näin upeelta tän kaiken keskellä?" kysyin tuijottaen hänen vartaloaan.

"Suu kiinni, Hermione", Draco naurahti, nosti minut kapealle tasolle ja painoi huulensa kaulalleni.

--------------------

HEIIII kattokaa kuka sai kirjotettuu uuden osan!!!

ja hei kiitti tosi paljon 10K lukukerrasta tohon ekaan osaan, merkkaa tosi paljon mulle!

kommentoi ja äänestä, jos tykkäsit<3

in your wildest dreams | finnish dramioneDove le storie prendono vita. Scoprilo ora