Saitte nyt uutta lukua! Mä yritän kirjottaa nyt lukuja talteen muutamia, niin jos motivaatio lähtee vetelemää jonnekki etelänavalle, nii on jotai julkastavaa. Tosiaan, teen myös esittelyt hahmoille kunhan ehdin! Ja siis mun yksi toinen tarina, jonka julkaisen luultavimmin huomenna, on liitoksissa tähän tarinaan hahmojen kautta!
luv u❤️
- ella
Juttelemme Oliverin kanssa niitä näitä, kunnes kello oli 7 aamulla. Laitoin äidille viestiä että lähdin käymään lenkillä, vaikka todellisuudessa olin istumassa naapurin pojan kanssa niiden kesärakennuksen portailla.
"Siä oot ihana", sanon ja halaan poikaa joka halaa minua takaisin.
"Sää oot ihanin", Oliver vastaa ja painan pääni hänen olkapäälleen.
"Siä oot kans niin söpö", jatkan.
"Sää oot kaikista söpöin. Mut musta olis ihanaa jos sää haluaisit olla mun tyttöystävä", Oliver jatkaa ja nyökkään vastauksena
"Kyl miä haluun", vastaan vielä lisäksi.
"Määki haluun olla sun poikaystävä", Oliver vastaa ja silittää hiuksiani.
"Arvaa mikä olis siistiä?" poika kysyy minulta.
"No?" vastaan.
"Se että piettäis meillä jokku kunnon kesäbileet ku mun porukat lähtee jenkkeihi viikoks parin viikon päästä."
"Toi olis siistii! Voisin kutsuu Rinan ja Hetanki mukaa bilettää!" vastaan innoissaan.
"Mut ainut puoli on siinä et kuka hommaa juomat. Mutsi ja faija ei oo hankkimas meiän talouteen alkoholia ku maksimissaa yhen pullon viiniä isoja juhlia varten edellisenä iltana."
"Meiltä ei löydy mitää", vastaan.
"Hei muute, voisin kysyy mun yhelt frendilt Rasmukselta et onks sen porukoil kui paljo juomii. Niillä on siis helposti sanottuna liikaa juomaa niide kotona", Oliver toteaa.
"Kysy vaa, ja kutsu kaikki mukaa vaa. Multa löytyy pelkästää sipsejä ja pepsi maxia."
"Mut joo, suunnitellaa niit vaa jossaki välissä. Haluuks mun pikkune aamupalaa?" Oliver kysyy.
"Joo voin ottaa. Mut jos laitat johonki maitoo, nii laktoosittomana ja leipä vaaleena paahtoleipänänä, kiitos söpöseni", vastaan ja tunnen kuinka poskeni punehtuvat. En ole tottunut että minua kutsutaan pikkuseksi ja kutsun jotain toista söpöseksi. Tuntuu niin jännältä ja onnelliselta yhtä aikaa.
"Tässä olis kaakaota ja paahtoleipä mun murulle", poika sanoo kun tuo aamupalaa ja antaa suukon otsalleni. Hän ei selvästikkään uskalla vielä tehdä minulle mitään vaan haluaa edetä rauhassa.
"Kiitos ihana", sanon ja annan suukon hänelle. Alan syömään ruokaani ja hörppään kaakaotani. Kun olen syönyt, istun Oliveriin kiinni ja suljen silmäni pääni levätessä hänen olkapäällään. Nukahdan piakkoin joka oli odotettavissa, kun koko yön olen valvonut.
Herään yhdeksän aikoihin ja tajuan että minun on mentävä takaisin kotiin "lenkiltäni".
"Moikka ihanuus", Oliver sanoo ja halaa minua.
"Heippa muru", sanon ja Oliver painaa huulensa omilleni.
"Nähään jossaki välissä sitte. Sopiiko illasta?" poika kysyy ja nyökkään.
"Eipä mulla oo muutakaan tekemistä", vastaan.
"Moikka nytte, nähää sit illalla", hän toteaa ja lähden kävelemään kohti kotiani. Saavun ovelleni ja äitini odottaa minua ovella ja katsoo minua ihmeissään.
"Moi?" vastaan ja katson mitä äiti ihmettelee. Tajuan upean merkin kaulassani josta en ollut tietoinen. Oliver on siis tehnyt sen silloinnkun nukuin.
"Nuori neiti. Mitä sun kaulassasi on?" äiti kysyy.
"Ööhm.. No siis joo, miä voin selittää kunhan pääsen ensi sisälle."
"Taisi olla hyvä lenkki?" äiti kysyy sarkastisesti.
"Jooh, totanoi joo", vastaan ja repeämme molemmat nauruun.
"Miulta näköjään periytyny tämmöne et keksitään lenkki tekosyyksi ja mennäänki vaa poikien luokse", äiti naurahtaa.
"Jooh, olin siis Oliveril jos sitä mietit", totean ja äiti nyökkää.
"Niin miä vähän aattelinki ku Oliverin isä oli laittanu mulle viestiä et oot siel Oliverin kaa. Yöllä", äiti toteaa ja nauramme yhdessä.
"No joo, se oli nyt tämmöne extemporejuttu ku en saanu unta yöllä ja Oliver pyys miut sinne jos en nuku. Ja joo siellähä se anto miulle ekan pusun, voin sanoo et se on iha saamarin mukava ja ihana. Sit se teki miulle aamupalaa ja sit nukahin yhtäkkii sitä vasten ja tää oli sit siinä välillä ilmestyny mun kaulaan", sanon ja hymy nousee pakolla kasvoilleni.
"Voi että, taitaa meidän Ada olla ihastunu naapurin poikaan" äiti toteaa ja pörröttää hiuksiani.
"No en nyt ihan sanois et oisin enää ihastunu, ennemminki rakastunu ku se on miun poikaystävä ny iha virallisesti, eikä vaan Veeran mukaan", totean ja naurahdan.
"Se on kyllä kunnollinen poika, piä siitä kiinni äläkä anna sen tehä siulle mitään pahaa", äiti toteaa ja hymyilee. Olen iloinen kun äiti otti asian niin kevyesti vastaan. Äiti myös ymmärtää hyvin että saatan lähteä öisin kavereille tai uimaan jonnekkin, ja luottaa ystäviini kyllä.
Minä:
saatana olit sit fritsun tehny miulle, äiti huomas sen❤️
Oliver:
Haha😂 Sori, ei ollu tarkotus et saat raget niskaan. On mulla myös aika söpö kuva meistä.
Minä:
voit kyl laittaa sen miulle, ja en saanu rageja niskaan onneks, äiti otti hyvin vastaa meiän jutun ja ymmärs täysin
Oliver:
No hyvä vaan et otti rennosti vastaa. Mut joo laitan sen kuvan sulle.
Minä:
voithan siä tulla miulle yötä tänää jos haluut?
Oliver:
Tottakai mä tuun! Tuun kuuden aikaa herkkujen kaa!
VOUS LISEZ
falling in love💕 || in finnish
Roman d'amour"Vittu voiksä ny vaan uskoo, mä rakastan sua enemmän ku ketään muuta?" "Mä uskon sua. Mäkin rakastan sua. Yli kaiken." Ada, 16-vuotias tyttö joka muuttaa Kuopiosta Ouluun isän työn perässä. Adan isän valmennettaviin kuuluu valitettavasti saman ikäis...
