Love Maze

16. luku - Miljoonia tunteita

Miljoonia tunteita

Odottelin Alexandraa mun kerrostalon parkkipaikalla. Mun vatsanpohjassa kupli ja odotin, että tuttu punainen Mersu kaartaisi keulansa parkkipaikalle. Huulilleni nousi ehkä levein hymy mitä olin koskaan kenellekään suonut, kun Alexandra vihdoin ajoi pihaan. Avasin etuoven ja istahdin kyytiin. Kuitenkin ennen kun annoin sen lähteä liikkeelle, mun oli ihan pakko antaa sille pitkä ja hellä suudelma ja näyttää siten, että miten paljon mä olinkaan ikävöinyt sitä.

"Kiva nähdä", se sanoi hymyillen suudelman päätyttyä.

"Niin suakin", sanoin ja irrotin käteni sen niskasta ja annoin sen lähteä ajamaan.

Vaikka oli kiva mennä Laurille, niin jos ihan rehellisiä ollaan, olisin halunnut olla Alexandran kanssa vaan ihan kahdestaan. Poissa kaikkien katseilta mun kämpässä, mun sängyssä ja voitaisiin olla ihan paljaina toisillemme.

Halusin kuitenkin esitellä mun tyttöystävän Laurille ja Suville. Tämä olisi hyvä alku sille, että vihdoin uskaltaisin kertoa mutsille ja faijalle. Voisin samalla kysyä Laurilta, että mitä mieltä se olisi siitä miten porukat tämän ottaisi.

"Mua jännittää ihan sikana", Alexandra sanoi hermostuneena Laurin kerrostalon parkkipaikalla, minne mä olin sen opastanut. Me jäätiin vielä hetkeksi istumaan autoon.

"Mikä sua siinä jännittää?" kysyin siltä ja otin sen käden omaani ja puristin rohkaisevasti.

"No jos ne ei tykkääkään musta", se sanoi eikä se yhtään kuulostanut itseltään.

"Lauri ja Suvi on maailman hyväsydämisimmät ihmiset mitä mä tiiän", kerroin hymyillen ja se nosti katseensa käsistämme muhun. Kurottauduin painamaan sen huulille lyhyen suudelman.

"Okei, mä luotan suhun", se sanoi ja irrotin otteen sen kädestä. Nousimme autosta ja Alexandra kiersi auton toiselle puolelle mun luo. Otin sitä uudestaan kädestä kiinni ja suuntasin oikealle ovelle. Painoin ovisummeria ja pian kuulin Suvin ystävällisen äänen kaiuttimesta. Se avasi oven lukituksen ja me noustiin hissillä viidenteen kerrokseen.

"Ihana nähdä Mira!" Suvi oli ovella vastassa ja se vetäisi mut halaukseen. Sillä oli päällään vaaleat farkut ja siisti valkoinen pitsipaita, hiekan sävyiset hiukset olivat rennoilla kiharoilla ja roosan värisellä hiuspannalla taakse vedettynä.

"Moi Suvi, tässä on mun tyttöystävä Alexandra", kerroin sille ja se halasi myös sitä.

"Tulkaa vaan peremmälle, Lauri unohti ostaa kaupasta riisiä eikä se pystyny tehdä ruokaa loppuun", Suvi selitti meille ja me riisuttiin takit eteiseen.

Suvi ei kerennyt paljoa kysellä meidän kuulumisia kun mun broidi jo palasi takaisin kaupasta. Se huhuili eteisestä Suvia ja nainen ilmoitti meidän jo tulleen. Lauri asteli keittiöön ja Alexandra nousi pöydän äärestä esittäytymään. Lauri hymyili mun tyttöystävälle tosi lämpimästi ja mä olin niin onnellinen, että ne molemmat ottivat Alexandran vastaan näin hyvin. Mäkin nousin ja halasin sitä.

"Mulla jäi ruuanlaitto vähän kesken. Toivottavasti te ette ihan vielä kuole nälkään", kiharapäinen veljeni selosti esittelyiden jälkeen ja liikahti hellan ääreen.

"Ei täs oo mitään kiirettä", Alexandra vakuutti ja istui takaisin pöydän ääreen.

"Mitäs sä kokkaat meille?" kysyin Laurilta.

"Kasvisrisottoo, Suvin lempparia", se huikkasi hellan ääreltä ja vilkaisi meitä.

"Nii Lauri on myös alkanu syömään enemmän kasvisruokaa. Meillekin helpompi ettei tarvii kahta ruokaa tehdä", Suvi kertoi.