Love is not EASY

2. Hankaluuksia.

Seuraavana aamuna Milena ja Isla eivät menneet istumaan Kelmien eivätkä Lilyn ja Amandan viereen. He istuivat kahdestaan Rohkelikkojen pöydän päässä ja kertasivat matalalla äänellä suunnitelmaansa. Isla huomasi sivusilmällään Siriuksen vilkuilevan heitä vähän väliä. Poika oli tainnut jo iskeä silmänsä heihin. 

"Kumpi?" Isla kysyi Milenalta. 

"Minä", tyttö vastasi ilkikurisesti ja he lähtivät Suuresta salista. 

"Onko sinun pakko tuijottaa heitä koko ajan Anturajalka?" Remus huokaisi väsyneenä. 

Sirius katsoi häntä huvittuneena ja virnisti. "En minä voi sille mitään, että he ovat niin pahuksen upeita."

"Pelottavia pikemminkin", Peter mutisi. Hän ei lainkaan pitänyt siitä, miten uusista oppilaista hohkasi jonkinlaista negatiivista energiaa. He tulivat sitä paitsi Durmstrangista, pimeyden voimia opettavasta koulusta. Peter oli varma, että nuo tytöt tietäisivät vielä harmia.  

"Antaisit vain olla", Remuskin puuskahti Siriukselle, joka ei tosin viitsinyt kuunnella häntä. Pojat nousivat pöydästä ja lähtivät kohti muodonmuutosten luokkaa. 

"Mitäköhän Minnie on täksi päiväksi keksinyt?" James pohti heidän kävellessä hiukan Lilyn ja Amandan jäljessä. Oikeastaan kolmen metrin päässä tytöistä, koska kukaan heistä ei halunnut tulla kirotuksi. 

"Kumman iskisin ensin? Islan vai Milenan?" Sirius kysyi Jamesilta, joka katsoi häntä tympääntyneenä, sillä ei pitänyt siitä, että Sirius vaihtoi puheenaihetta. Eikä häntä liiemmin kiinnostanut puhua Siriuksen aikeista.

"Aivan sama se minulle on", hän tuhahti. Remus pudisteli päätään.

Luokassa Isla ja Milena toteuttivat pilansa ensimmäisen vaiheen. Tytöt pysähtyivät ovella odottamaan Kelmejä. 

"Hei Sirius. Haluatko istua vieressäni tällä tunnilla?" Milena kysyi väläyttäen pojalle parhaan hurmaus-hymynsä. Sirius tuijotti tyttöä hieman ihmetellen, mutta suostui sitten leveästi virnistäen.

"Saanko minä istua sinun viereesi James?" Isla kysyi viattomana. James nyökkäsi heittäen tietäväisen katseen Siriukselle, joka yritti parhaansa mukaan iskeä Milenaa. Tyttöä ei näyttänyt kiinnostavan tippaakaan pojan iskurepliikit. 

"Tänään harjoittelemme katouttamisloitsua", muodonmuutosten professori McGarmiwa ilmoitti, kertoi miten se toimisi ja määräsi heidät tehtävän pariin.

"Pidätkö sinä muodonmuutoksista?" Milena kysyi Siriukselta. Hän silmäili Siriusta katseellaan. 

"Tietysti. Minä rakastan Minnietä", Sirius virnisti. Milena ei kysynyt kuka Minnie oli, koska tiesi jo, että poika tarkoitti heidän opettajaansa. 

"Ai. Voisitko auttaa minua niissä? En ole niissä kovin hyvä", Milena kysyi taikoen koiranpentuilmeen kasvoilleen. Siriusta se näytti huvittavan. Hän veti sormensa pitkien, silkinpehmeiden hiustensa lävitse ja kumartui lähemmäs.

"Jos niin vaadit, mutta sinä saat sitten tehdä jonkin vastapalveluksen minulle", hän totesi virnistäen hurmaavasti, mikä sai useimmat tytöt lankeamaan tuohon poikaan. Ei kuitenkaan Milenaa.

"Sovittu", Milena virnisti ja he alkoivat harjoitella. Samaan aikaan Isla ja James harjoittelivat jo loitsua, joka oli helppo Jamesille, mutta vaikea Islalle. 

"Siihen tarvitaan tietynlainen ranneliike. Katso", James ohjeisti tyttöä, joka katsoi kiinnostuneena, kun tämä näytti loitsun hänelle. Tyttö nojasi kädellään Jamesin tuolin selkänojaan, joka sai pojan tuntemaan olonsa hiukan ahdistuneeksi. Pitikö Isla hänestä? Yrittikö hän jotain? Ei kai.