3. Vastapalvelus.

113 14 0
                                    

Lauantaita edeltävänä iltana punatukkainen tyttö istui oleskeluhuoneen sohvalla ja luki kirjaa. James huomasi tilaisuutensa tulleen, kun Kelmit astuivat makuusalinsa portaista huoneeseen. Hän harppoi Lilyn luokse ja pörrötti tytön tukkaa olettaen tämän hyökkäävän hänen kimppuunsa. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut. Lily kääntyi ympäri hymyillen pienesti. 

"Tuo tuntui mukavalta", hän kuiskasi saaden Kelmit tuijottamaan häntä suut auki. 

"Niinkö? Tuletko sitten kanssani Tylyahoon?" James kysyi toiveikkaana. Lily näytti miettivän. 

"No jaa...kai sitä voisi kerran kokeilla", tyttö vastasi kallistaen suloisesti päätään. James virnisti tyytyväisenä, joskin itsekin hieman hämmentyneenä, ja lähti toisten Kelmien luokse, jotka tuijottivat Lilyä silmiään ja korviaan uskomatta. 

"Minähän sanoin, että vielä joskus minä hänet saan", James huomautti Lilyn lähdettyä ulos muotokuva-aukosta. 

"Niin, mutta...", Sirius ihmetteli. Oliko Lily oikeasti suostunut? Tässä oli jotain mätää. Luultavasti Lily kieltäytyisi jo huomenna menemästä Jamesin mukaan. Teeskentelisi vain.

***
Lauantaiaamuna Isla, Milena, Lily ja Amanda olivat aikaisin hereillä. 

"Olen pahoillani Lily, mutta minun on tehtävä läksyt tänään. En voi lähteä", Amanda huokaisi heidän keskustellessaan Tylyahon reissusta. 

"Ei se mitään Amanda. Voinhan minä mennä Islan ja Milenan kanssa. Vai mitä?" Lily kysyi tytöiltä, jotka nyökkäsivät hymyillen. Kelmit änkesivät taas vaihteeksi heidän viereensä. 

"Hei Lilysein. Oletko valmis Tylyahon reissua varten?" James kysyi. 

Lily kurtisti kulmiaan. "Miksi sinä sitä minulta kysyt?"

Jamesin ilme valahti aavistuksen verran ja hän ihmetteli: "Joko sinä ehdit unohtaa?"

"Minkä?" Lily tivasi ärtyneenä. 

"Sinä suostuit treffeille kanssani", James virnisti tyytyväisenä. 

"Enkä!" Lily parahti järkyttyneenä. 

"Kyllä sinä suostuit. Me näimme sen", Siriuskin lisäsi. 

Lily näytti epäuskoiselta, mutta huokaisi raskaasti. "Ehkä olin niin väsynyt etten muista. Olkoon sitten, jos olen kerran luvannut, mutta sanonpahan vain, että tulen kuolemaan."

"Milena...", Sirius maanitteli ja Milenan oli myönnettävä itselleen, että äänensävy oli onnistunut. Sirius oli varmaan harjoitellut paljon. 

"Mitä nyt?" hän kysyi pakottaen äänensä tympääntyneeksi. 

"Minä tiedän, että haluat Tylyahoon kanssani", Sirius jatkoi virnistäen hurmaavasti. Milena katsoi Siriusta, sitten Islaa ja sitten taas Siriusta. Islan ilme oli huvittunut, mutta silmissä oli ilkikurinen pilke. 

"Hyvä on", Milena huokaisi raskaasti, mutta jatkoi ennen kuin Sirius ehti riemuita. "Vain, jos Islakin menee sinne jonkun pojan kanssa", hän virnisti ystävälleen. Tyttö mulkaisi häntä leikillään, mutta Milena huomasi hänen keksineen jonkin mahtavan suunnitelman. 

"No?" hän hoputti. 

"Hyvä on, mutta kenen?" Isla huokaisi. 

"Kuutamohan voisi mennä", James ehdotti ja sai vihaisen mulkaisun Remukselta. 

"Mikä sinä olet minun menoistani päättämään?" poika ärähti. 

Isla katsoi häntä huvittuneena.

"Olenko minä noin surkea vaihtoehto?" hän kysyi ja Remus kiirehti pudistamaan päätään. 

"En vain oikein innostunut tuosta treffi-ideasta", poika tokaisi. 

Love is not EASYWhere stories live. Discover now