Love is not EASY

9. Suruhetkiä.

Regulus istui Luihuisten pöydässä ja tuijotti eteensä täysin omiin ajatuksiinsa vajonneena. Asteria oli jättänyt hänet noin vain. Kertomatta mistä oli kyse. Hän oli aina luullut kuuluvansa niihin ilkeimpiin oppilaisiin, mutta Asteria oli häntä ainakin tuhat kertaa ilkeämpi. Johtuukohan se tytön perheestä. Sirius oli kertonut hänelle Delfistä.

"Saako tähän istua?" kuului ääni Reguluksen vierestä ja tämä nyökkäsi katsomattakaan tulijaa. Kuka se ikinä olikaan, hänellä ei olisi mitään syytä puhua tälle. 

"Voidaanko me jutella?" sama henkilö kysyi, mutta Regulus pudisti päätään.

"No, ei väkisin."

Kuului askeleita, kun joku lähti. Regulus tajusi, että ääni oli ollut tuttu ja hän nosti katseensa nähdäkseen, kuka oli äsken istunut hänen vieressään, mutta ei nähnyt ketään enää Luihuisten pöydässä tai lähettyvillä. Regulus huokaisi itsekseen ja vaipui taas omiin ajatuksiinsa. Miksi Asteria oli lähtenyt? Vai olikohan Delfi hakenut tyttärensä pois väkisin? Miksi kaiken piti olla niin sekavaa?

***
"Milena! Milena odota!" 

Milena kääntyi kuullessaan nimensä ja huomasi Lilyn juoksevan luokseen hengästyneen näköisenä. Tyttö pysähtyi ja huohotti. 

"Hei Lily. Mitä nyt?" Milena kysyi katsoen ystäväänsä kysyvästi. 

"Minä ja Amanda...Asteria...löytyi...makasi maassa....hän on tajuton", Lily huohotti. 

"Mitä? Näytä tietä", Milena pyysi ja Lily lähti johdattamaan häntä pihalle, jossa Amanda odotti heitä levottomana tajuttoman Asterian vieressä.

"Viedään hänet sairaalasiipeen ja sitten ilmoitetaan pojille, erityisesti Regulukselle", Milena käski ja nosti Lilyn kanssa Asterian ylös. Hetken päästä he saivat Asterian sängylle sairaalasiipeen ja matami Pomfrey lupasi tarkastavansa tytön. Hän hätisti heidät ulos ja sanoi ilmoittavansa sitten, kun kenellekään oli lupa tulla huoneeseen. 

"Ja nyt kerrotaan tästä muille", Milena määräsi ja he lähtivät etsimään Islaa, Kelmejä ja Regulusta. Kelmit ja Isla löytyivät Rohkelikkojen oleskeluhuoneesta. Milena oli kertonut etsivänsä Reguluksen, joten Lily ja Amanda saivat tehtäväkseen kertoa muille. He kiirehtivät toisten luokse. 

"Hei tytöt. Missä Milena on?" Isla kysyi. 

"Meni etsimään Reguluksen. Asteria löytyi", Lily kertoi. 

"Mitä? Missä hän oli?" Sirius kysyi ja pomppasi pystyyn. 

"Sirius. Istu", Lily määräsi. 

"Mut...", Sirius aloitti, mutta Lilyn ärtynyt mulkaisu vaiensi hänet sekunnissa. 

"Hän on tällä hetkellä tajuttomana sairaalasiivessä. Me löysimme hänet pihalta siinä kunnossa. Matami Pomfrey ilmoittaa sitten, kun saamme mennä sinne katsomaan häntä", Amanda kertoi. 

Kelmit katsoivat toisiaan mietteliäänä. "Entä jos hän vain käytti sitä tekosyynä, jotta voisi auttaa Asterian pakenemaan omaan aikaansa?"

"James älä ole tyhmä! Matami Pomfrey ei ole mikään Asterian salaliittolainen!" Lily ärähti. Missä tahansa muussa tilanteessa James olisi ollut iloinen siitä, että Lily kutsui häntä etunimellä, mutta ei nyt, kun tyttö huusi hänelle. 

"Väitinkö minä niin?" hän kysyi ja sai vihaisen mulkaisun Lilyltä. 

"Tämä on vakava asia", tyttö huomautti.

"Kaverit...", kuului Milenan ääni ovelta. He kaikki kääntyivät katsomaan Milenaa. Tämä näytti siltä, että itkisi hetkenä minä hyvänsä. 

"Tekikö Regulus sinulle jotain?" Isla kysyi kauhistuneena. Milena kuitenkin pudisti päätään. 

"Adam...hän...", tyttö sopersi eikä sitten pystynytkään sanomaan mitään. Hän purskahti itkuun ja Isla oli hetkessä syöksynyt taluttamaan ystävänsä sohvalle. 

"H-hän...l-lähetti m-minulle k-kirjeen", Milena änkytti ojentaen paksun kirjekuoren Islalle. Tyttö otti sen ja kun Milena oli nyökännyt hän avasi sen ja luki ääneen.

Rakas Milena.

En voi enää olla kanssasi. Äiti ja isä saivat tietää salasuhteestamme ja no...lähettivät minut yhtien tyyppien mukana Amerikkaan. He uhkasivat tappaa sinut, jos saisivat vähäisintäkään vihjettä siitä, että olisimme tavanneet, ja koska rakastan sinua enemmän kuin ketään muuta, ymmärrät varmaan, miksen halua tavata. Olen pahoillani Milena. Meidän juttumme on ohi.

Rakkaudella: Adam

Ps. Toivottavasti löydät jonkun paremman.

Isla katsoi nyyhkyttävää Milenaa ja tunsi olonsa hetki hetkeltä ahdistuneemmaksi. Adam oli lähetetty...joidenkin tyyppien mukaan. Jayden oli menettänyt parhaan ystävänsä ja Milena poikaystävänsä. 

"Minä kirjoitan Jaydenille ja kysyn tietoja siitä, minne Adam lähetettiin", hän kuiskasi, mutta Milena ei vastannut. Tyttö nousi ja käveli tyttöjen makuusalin portaille. 

"Älä. Ehkä näin on parempi", hän kuiskasi lähes kuulumattomalla äänellä ja ryntäsi makuusaliin.

***
(605 words)