Love is not EASY

8. Välirauha.

Asteria astui muotokuva-aukosta sisään Rohkelikkojen oleskeluhuoneeseen, mutta siellä Kelmit veivät hänet heti makuusaliinsa, missä Lily, Amanda, Milena ja Isla jo odottivat heitä. 

"No? Mitä sinä teit veljeni seurassa? Ja mitä se siellä rannassa oikein oli?" Sirius tivasi. Asteria tuijotti heitä hämmentyneenä. Olivatko he nähneet kaiken? 

"Mistä sinä puhut?" hän ihmetteli. 

"Tiedät vallan hyvin", Asterian hämmästykseksi Milena sanoi. Tytön ääni oli kylmä ja etäinen.

"Mitä siitä, jos olin hänen seurassaan?" Asteria ärähti. 

"Hän on Luihuinen", James sanoi. 

"Minäkin olin Luihuinen omassa ajassani", Asteria vastasi. 

"Hän on pimeän puolella", Sirius huomautti.

"Entä sitten?" Asteria tivasi. 

"Hän voi tehdä sinulle jotain pahaa", Lily kuiskasi. 

"Pötyä. Hän pitää minusta ja minä hänestä. Jos ette hyväksy sitä, meidän ei tarvitse olla enää puheväleissä", Asteria vastasi. 

"Eli te olette yhdessä?" Isla varmisti. 

"Ei virallisesti", Asteria tokaisi. Hän ei pitänyt tavasta, jolla toiset puhuttelivat häntä. Aivan kuin hän olisi tässä keskustelussa se, joka ei ymmärtänyt jotain. 

"Asteria kuuntele -", James aloitti. 

"Teidän ei tarvitse suojella minua!" Asteria kivahti. 

"Niin, mutta -", Amanda yritti. Asteria käännähti kannoillaan ja juoksi ovesta ulos katsomatta enää taakseen. 

"Mitäköhän hän nyt aikoo? Lily huokaisi huolestuneena. Toiset kohauttivat olkiaan. 

"Menen perään", Sirius huokaisi.

***
"Asteria! Asteria odota!" Regulus huusi ja otti tytön kiinni. Asteria yritti päästä irti tämän otteesta, mutta turhaan. Regulus oli vahvempi. 

"Kerro minulle mikä on." 

"Minun ei tarvitse kertoa sinulle mitään!" Asteria kivahti. 

"Asteria. Jos sanoisin, että rakastan sinua, mitä sinä vastaisit?" Regulus kysyi hiljaa. Asteria säpsähti ja tuijotti poikaa halveksuen. 

"Sanoisin, että olet surkein valehtelija, jonka tiedän", hän tokaisi hitaasti ja selkeästi. Niin, että ne varmasti satuttaisivat Regulusta. Näin oli parempi. 

Regulus päästi irti ja tuijotti Asteriaa uskomatta korviaan. "Asteria-" 

"Älä. Meidän välillämme ei ole mitään. Minä en tarvitse sinua mihinkään." Asteria kääntyi ympäri ja marssi pois jättäen Reguluksen yksin. Tai no ei yksin. Sirius oli nimittäin nähnyt ja kuullut kaiken. Vaikkei hän pitänytkään Reguluksesta, ei hän sallinut veljensä saavan sellaista kohtelua. Regulus ei liikahtanutkaan. 

"Oletko kunnossa?"

Regulus käänsi päätään ja näki Siriuksen katsovan häntä huolestuneena. "Sinä..."

"Niin. Minä." 

"Mitä sinä haluat?" 

"Kuule...minä tiedän, ettet sinä pidä minusta -" 

"Etkä sinä minusta." Regulus katsoi Siriusta syyttävästi. Sirius huokaisi ja istui lattialle nojaten seinään. Regulus empi hetken ennen kuin seurasi perässä.

"Se mitä Asteria sanoi -", Sirius aloitti. 

"Unohda. Hän puhui totta. Olen pelkkä valehtelija." 

"No niin kyllä olet. Et voi huijata minua. Sinä pidät hänestä", Sirius virnisti, mutta vakavoitui sitten taas. 

"Minä oikeastaan välitän siitä, mitä sinulle sanotaan", hän mutisi. Regulus ei vastannut mitään. Sirius haroi tummia hiuksiaan miettien miten sanoisi asiansa.

"Haluatko, että autan sinua selvittämään teidän välinne? Luota minuun. Minä haluan tehdä jotain."

"Luota sinuun? Älä naurata. Ei sinuun voi luottaa", Regulus tuhahti, mutta pilke pojan silmäkulmassa kertoi Siriukselle, että tämä vitsaili.

Veljekset hymyilivät toisilleen. Sirius oli onnellinen, että oli viimein taas väleissä Reguluksen kanssa. Poika oli ainut hänen suvustaan - Andromedan lisäksi - josta Sirius oli todella pitänyt. 

"Kuule...minusta me voisimme sopia jonkinlaisen välirauhan", hän ehdotti. Regulus mietti hetken. "Hyvä on, mutta yhdellä ehdolla..."

"No?"

"Tulet joululomalla käymään kotona." 

"Mitä?" 

"Valinta on sinun veliseni." 

"Tämä on kiristystä", Sirius murahti hampaitaan kiristellen.

"Tiedän." Regulus virnisti omahyväisesti, mutta se ei kestänyt kauaa. Seinä heidän takanaan räjähti ja kaikki pimeni.

***
"Onko hän herännyt?"

"E-ei kai hän vain ole k-kuollut?"

"Molemmat ovat elossa, mutta tajuttomia yhä. Tiedättekö kuka on vastuussa siitä?"

"Me emme olleet paikalla, kun se tapahtui."

"Mitä tapahtui?" Sirius kysyi ja avasi silmänsä. Hän näki matami Pomfreyn, joka jutteli Jamesin ja Milenan kanssa. James, Milena ja matami Pomfrey kääntyivät katsomaan häntä. 

"Oletko kunnossa?" James kysyi ja kuulosti aidosti huolestuneelta ensimmäistä kertaa pitkään aikaan. 

"Joo joo. Olen olen, mutta mitä oikein tapahtui?" Sirius kysyi. James ja Milena vilkaisivat toisiaan.

"Me emme tiedä. Löysimme sinut ja Reguluksen tajuttomina, kun olimme menossa syömään", Milena kertoi. Matami Pomfrey toi Siriukselle jotain lientä, joka maistui pahalta. Sirius irvisti ja katsoi ystäviään. "Muistan vain, että jokin räjähti."

"Räjähti?!" James parkaisi. Tilanne oli pahempi kuin hän oli olettanut. 

"Tekiköhän Asteria sen?" Sirius mietti ääneen. James ja Milena vilkaisivat toisiaan nielaisten. 

"Missä hän muuten edes on?" Sirius tiedusteli. 

"Me emme tiedä. Häntä ei ole näkynyt sen jälkeen, kun näimme hänet ja Reguluksen", James mutisi.

Pahat aavistukset täyttivät Siriuksen mielen. James ja Milena sanoivat lähtevänsä tunnille ja Sirius jäi sairaalasiipeen yksin matami Pomfreyn ja tajuttoman veljensä kanssa. Vähän ajan päästä Reguluskin heräsi ja kuuli kaiken, mitä Siriuskin oli saanut tietää. Poika näytti onnettomalta. Siriuksesta tuntui, että Regulus oli kerrankin todella välittänyt jostakusta, mutta nyt sekin oli ohi. 

"Toivot varmaan, että hän palaa", Sirius sanoi epävarmana. Regulus kohautti olkiaan. 

"Kunpa ei tulisi. Hän vain pahensi elämääni", tämä mutisi.

Kun Sirius ja Regulus viimein pääsivät sairaalasiivestä, he saivat tietää, että Asteria oli kadonnut. Tyttöä ei ollut näkynyt sen jälkeen, kun tämä oli suuttunut ystävilleen. Regulus oli sen jälkeen entistä masentuneempi ja Sirius oli aidosti huolissaan veljestään. 

"Kyllä hän varmasti palaa vielä", Sirius yritti lohduttaa onnetonta veljeään, mutta Regulus vain pudisti päätään ilmeettömänä ja huokaisi: "En usko." 

"Mikset?" ihmetteli Sirius. 

"Hän on tulevaisuudesta. Luultavasti hän on palannut sinne, eikä enää koskaan tule takaisin." 

"Hän piti sinusta oikeasti. Ei hän jätä sinua tällä tavalla. Kyllä hän palaa kertomaan jotain", Sirius sanoi, muttei luottanut itsekään kovin paljon sanoihinsa. Hän ei voinut kun vain toivoa Asterian palaavan.

***
(852 words)