Minun oli pakko saada huulirasvaa. Nyt, heti ja juuri tällä sekunnilla, ennen kuin huuleni kuivuisivat irti. Minä kaivoin sitä kangaskassistani keskellä hiljaista kirjastoa, ja kaikki omiin asioihinsa keskittyneet ihmiset mulkoilivat minua pahasti purkaessani laukkuni sisältöä pöydälle. Missä hemmetissä se oli?
"Mitä sä etit?"
"Huulirasvaa."
“Tyhmä”, Yrtti sanoi ja ojensi minulle pöydältä purettujen tavaroiden keskeltä huulirasvan.
Katsoin häneen, avasin purkin ja levitin rasvaa huulilleni. Hän seisoi siinä juuri paikalle tulleena vihreä reppu vain toisella olallaan ja tuijotti minua mustaksi maalattujen silmäluomiensa takaa.
“Vissiin rankka päivä”, hän oletti ja istui alas.
Huokaisten aloin keräämään turhia tavaroitani takaisin kassiin.
“Mä en kestä. Mistä vitun kirjasta mun pitäis tehä se tietokirjaessee?”
Tiesin, että Yrtillä oli jo kirja, idea ja työ yli puolenvälin. Itse en ollut saanut edes valittua teosta pohjamateriaaliksi.
“Mikä aihe sua kiinnostaa?”
“En mä tiedä.”
“Sä oot vaikea. Hei, mitä jos me mentäis ihan vaikka heti ettimään sulle sitä kirjaa?”
Minä en ollut hyvä lukemaan kirjoja. En jotenkin vain koskaan saanut sitä aikaiseksi, enkä oikein edes tiennyt, minkälaisista kirjoista pidin. Yrtti sen sijaan luki koko ajan ja onnistui avaamaan ja sulkemaan kaikki kansien väliin mahtuvat sanat tiedostaen monia kymmeniä kirjoja vuodessa.
“No mennään.”
Tietokirjahylly näytti vähän tylsältä. Miksi nämä aiheet olivat niin kuivia? Minulla olisi ollut mahdollisuus lukea kokonainen kirja kilpasoudusta, merileijonista tai venäjänkielen alkeista.
“Täällä päin vois olla enemmän suntyyppisiä aiheita”, Yrtti kutsui minua kauemmas, toiseen päähän pitkää ja korkeaa hyllyä.
Yhteiskunnalliset aiheet pomppivat silmilleni, politiikkaa ja motivoivia tarinoita elämässä onnistuneista ihmisistä.
“Ei muiden ihmisten onnistumistarinat saa mua onnistumaan, mähän-”
Yrtti tunki käsiini yhden kirjan. Sitten toisen, ja kolmannen.
“Mitä?”
“Feminismiä.”
Katsoin häntä hämilläni.
“Feminismiä?”
Hän nyökkäsi.
“Sä olet feministi.”
“Olenko mä?”
Hän otti nyt käsistäni pois kaksi ylintä kirjaa ja laittoi ne takaisin hyllyyn. Jäljelle jäi vain yksi, jonka nimi oli Ainoa oikea tapa olla feministi on olla feministi.
“Siinä. Sä luet ton kirjan ja teet siitä sun esseen. Okei?”
“Selvä.”
Ja niin minä sitten myönnyin siihen.
Sinä iltana kotona selailin kirjaa. Katsoin sen takakantta ja aloin miettiä, laskisiko opettajani edes tätä tietokirjaksi ja sallisiko hän minun tehdä esseeni tästä.
Vähän niinkuin tietokirja, mutta ei kuitenkaan. Tämä kirja herättää sinut joko tajuun olevasi feministi tai tajuun siitä, että sinun pitäisi olla feministi. Jos olet valmis oppimaan yhteiskuntamme epäkohdista ja edistämään edes pienillä teoilla tasa-arvoa, käy kimppuun. Tulet oppimaan, ettei ole oikeaa tapaa olla feministi.
“Nuori kirjoittaja on saanut maanlaajuista tunnettuvuutta, jonka hän ansaitsee. Tämä kirja on luettava kokonaan ja vielä uudestaankin” - Ssssanomat, viisi tähteä
YOU ARE READING
NAINEN
Short Storyᴍɪᴛᴀ̈ ᴍᴇ ᴏʟᴇᴍᴍᴇ ᴍᴇɴɴᴇᴇᴛ ᴛᴇᴋᴇᴍᴀ̈ᴀ̈ɴ? Tuskasta, pelosta ja kivusta. Silti toiveesta paremmasta huomisesta ja uskosta omaan voimaansa. Sorrosta ja kuitenkin vallankumouksesta. Novellikokoelma naiseudesta. ... suosittelen +14 // novellikohtaiset sisält...