Mä olen nyt sen ikäinen
kuin kirjojen leffojen sarjojen
päähenkilöteinit on.
Mä katsoin niitä pienenä
ja ajattelin
mulla on tuollainen elämä kun mä olen
iso.
Missä se elämä on?
Onko se
viipale vain
joka saa kokea sen?
Elämän, joka tuntuu
koko ajan
jossa tapahtuu
koko ajan
josta voi kertoa
lapsenlapsille
joita en ehkä koskaan saa.
missä kaikki?
romanssit on?
missä kaikki?
juhlat on?
missä kaikki?
kotiarestit on?
missä kaikki?
draama on?
???????????????????????????????????????
En löydä niitä.
Mulla ei ole niitä.
Taskut tyhjät
lipastot tyhjät
kaapit tyhjät
ja laukut tyhjät.
Ei missään!
Mun piti olla
vapaa
pitää hauskaa
näyttää siistiltä
seurustella
rikkoa mun sydän
seurustella taas
kokea kaikki
kokea se mitä kaikki
TEINIT
kokee.
Niin
miksi tämä elämä nyt ei
tunnu siltä kuin mä luulin
sen tuntuvan kun mä olen
tämän ikäinen?
Mä kai tein jotain väärin?
YOU ARE READING
olipa kerran, eikä enää ollutkaan.
Poetryʜᴀ̈ᴠɪᴀ̈ɴ ᴍᴜɴ ᴀᴊᴀᴛᴜᴋsɪɪɴ ᴊᴀ ᴍᴜɴ ᴀᴊᴀᴛᴜᴋsɪʟʟᴇ. Tunteen alla iltaisin ja öisin kirjoitettuja sotkuja pään mutkista, elämän palasista, ihmisistä, muttei ihmisistä ollenkaan todellakaan. Takerrutaan ja irrotaan, odotetaan muttei koskaan saada kaikkea tai...
