It is What it is - Blind Channel Story

Luku 22.

Eilinen päivä Ollin näkökulmasta
| Olli |
Silitän hennosti Mean hiuksia. Hän tuli treenien jälkeen luokseni viettämään aikaa, kun hänelläkin oli vapaapäivä töistä ja koulusta. Mea siis muutti takaisin Suomeen viimekuussa ja sai väliaikaisia töitä eräästä kahvilasta. Nyt hän opiskelee unelma-ammattiinsa ensihoitajaksi. Meidän välillämme on kai jotain säätöä, mutta muuksi sitä ei voi vielä kutsua. Parempi edetä kerrankin suhteissani hitaasti, ehkä meistä voi jonakin päivänä vielä tulla jotain.

Makaamme sohvalla kuin liimattuina. Laitoin parituntia sitten Netflixistä pyörimään jonkun elokuvan. Itse olen keskittynyt siihen yllättävän hyvin, toisin kuin Mea. Hän nukahti heti alun jälkeen, ja tuhisee nyt söpösti päälläni. Tuo on kietonut kätensä tiukasti ympärilleni, etten vain vahingossakaan pääsisi lähtemään tästä. Suloista.

Hän on laittanut silkinpehmeät, vaaleanruskeat hiuksensa sotkuisalle nutturalle. Tuon kasvot ovat todella kauniit ja luonnolliset. Yksinkertaisesti pidän enemmän hänen tyylisistään naisista, joilla ei ole pitkiä tekoripsiä tai satakiloa meikkiä naamassaan. Ihmisen täytyy pystyä näyttää itsensä sellaisena kuin on, muokkaamatta sitä sen suuremmin. Aitous on yksi tärkeimmistä piirteistä ihmisessä. Ulkonäöllä ei ole oikeasti mitään väliä.

Olen nyt kieltämättä silittänyt tuon hiuksia varmaan tunnin. Ihmeellistä, että käteni ei väsy tähän. Kurottaudun kuiskaamaan hiljaa tuon korvaan. "Mea, sun kannattais varmaa alkaa heräilee et saat sit unta yölläki." Hän liikahtaa hieman ja takertuu paremmin minuun kiinni. "Ei vielä..", tuo mumisee. "Oot nukkunu jo pari tuntia. Pitäis syödäkki jotai.." Mea avaa silmänsä ja katsoo minua. Hänellä on niin kauniit vihreät silmät. "Voidaako tilaa sushii?" Hänen päänsä on edelleen vasten rintakehääni. Nyökkään pienesti ja hymyilen. Kaivan collareideni taskusta puhelimeni ja tilaan woltista ruokaa. Sitä sovellusta on tullut liiankin paljon käytettyä viime aikoina. Voisi sitä joskus itsekin ruokaa vääntää.

Jatkamme makoilua sohvalla siihen asti, kunnes ovikelloni soi. Mea siirtyy pois päältäni istumaan. Nousen ylös sohvalta ja kävelen ulko-ovelle. Avaan sen ja nappaan maasta paperikassin, josta tulee jo hyvä tuoksu. Vedän oven kiinni ja tulen takaisin olohuoneeseen. Istun hänen viereensä ja otan ruuat pois kassista. Ojennan toisen laatikon ja aterimet Mealle. Hän kiittää ja alkaa syömään. Kieltämättä tässä alkaa olemaan jo aika kova nälkä. Ryhdyn itsekin syömään omia sushejani.

Kävelen keittiöön ja heitän roskat roskiin syömisemme jälkeen. Siinä ei kyllä kauaa mennyt, kun molempien laatikot olivat tyhjiä. Nappaan jääkaapista kaksi redbullia ja menen takaisin Mean luokse. Ojennan toisen niistä hänelle ja istun takaisin sohvalle. Jatkamme elokuvan katsomista, sillä se jäi vielä vähän kesken. Mea ei kyllä varmaan ole yhtään perillä, mitä tässä tapahtui. Hyvä nähdä elokuvasta vain viimeiset minuutit.

"Joo en kyllä tajunnu tästä lopusta yhtää mitää", tuo naurahtaa elokuvan loputtua. "No en kyl yhtää ihmettele." "Voitaisko käydä ulkona kävelyllä?" "Juu mennää vaa. Ei jaksa muutenkaa olla vaa koko päivää sisällä." Mea nyökkää ja kipittää eteiseen. Ainakin intoa häneltä löytyy vaikka muille jakaa. Nousen itsekin ylös ja menen hänen peräänsä. Nappaan hyllystä tuon minua lyhyemmän tytön pipon ja laitan sen hänen päähänsä niin, että silmätkin peittyvät. Mea naurahtaa ja nostaa sitä sen verran, että näkee sentään eteensä. Puemme loputkin ulkovaatteet päällemme ja lähdemme ulos.

Kävelemme jotakin katua pitkin. Ulkona on onneksi vielä valoisaa, että eteensäkin näkee. Otan Mean kädestä kiinni ja katson tuota silmiin. Hän hymyilee söpösti ja saa omillenikin sen tartutettua. Kävelemme jonnekin puistoon ja istumme polun varrella olevalle penkille. Se tuntuu hieman viileältä, mutta en anna sen pilata tunnelmaa. Pidän edelleen tuon kädestä kiinni. Katsomme vain hiljaa toisiamme sanomatta sanaakaan. Tilanne ei ole kuitenkaan yhtään kiusallinen, päinvastoin. Olen onnellinen siitä, että olen löytänyt noin ihanan ihmisen mukaan elämääni. Hänestä on tullut lyhyessä ajassa minulle todella tärkeä.

Katseeni siirtyy tuon pehmeiltä näyttäville huulille. Mea huomaa sen ja tulee lähemmäksi minua. Painan huuleni tuon omille ja odotan vastausta. Siihen ei kauaa mene, kun tunnen tuon liikuttavan huuliaan hitaaseen tahtiin minun omieni kanssa. Suudelma kestää kauan. Hänen huulensa tosiaan ovat todella pehmeät. Irtaannun niistä ja katson tuota silmiin. Hän hymyilee minulle jälleen.

Nousen ylös seisomaan ja laskeudun hieman alaspäin, että Mea pääsisi reppuselkääni. Hän tajuaa vihjeeni ja hypähtää päälleni. Otan tuosta tukevasti kiinni ja lähden kävelemään takaisin kohti asuntoani. Tämä päivä ei ollutkaan huono, vaikka treenit menikin jätkien kanssa suoraan sanottuna päin helvettiä.

Sanoja: 633
Joo meikä menee nyt nukkuu ku pitäis mennä yöllä töihin😍Unirytmi päin helvettiä mut ei se mitään. Kirjottelen toistaki tarina varmaa lähiaikoina, kattoo miten tässä kerkii.