Show yourself - Tommi Lalli X reader

Luku 5

Kävelin vaivaantuneena Nikon ja Aleksin perässä takaisin backstagelle, jossa muut bändin jäsenet alkoivatkin jo valmistautumaan palamaan hotelille. Tai jatkoille. Kävelin hitaasti poikien perässä muiden luokse katsoen omien kenkieni kärkiä.

"Onks kaikki hyvin?" Kuulin edestäni jo minulle tutuksi tulleen äänen. Nostin katseeni ja näin Tommin. "Oliko se se sun kaveri, josta Ale tuli sanoo?" Tommi kysyi minulta yrittäen Saada huomioni häneen. "Joo. Oli se Helmi. Mä..mä..tu.tu..." Yritin sanoa Tommille, että tulin hyvästelemään heidät, mutta se jostain syystä tuntui todelta vaikealta sanoa.

"Hei Y/N lähekkö sä meijän kaa jatkoille?" Joelin ääni kuului Tommin takaa ja Joel saapui nopeasti minun ja Tommin väliin. Hän otti meistä molemmista kiinni. Mikä oli mielestäni huvittavaa, koska Joel oli minua huomattavasti pidempi. "No olitko sä tulossa mukaan?" Joel kysyi vielä uudestaan oikein tuijottaen minua isoilla silmillään.

Niko onneksi saapui juuri silloin hätiin. "Y/N lähtee viemään kaveriaan kotiin. Hyvä jos koko tytto edes pystyssä pysyy." Niko sanoi Joelille ja otti tämän käden pois olaltani. Niko lähti saattamaan Joelia Joonaksen ja Ollin luokse jonne Aleksi saapui samaan aikaan.

"Sitäkö sä yritit tossa äsken sanoa? Että sä viet sun kaverin kotiin ja tulit vaa moikkaa meitä?" Tommi katsoi minua kysyen ja samaan aikaan ymmärtäen tilanteeni. "Kyllä säki varmasti laittaisit parhaan kaveris kaikkien etee." Sanoin Tommille ja hän vain hiljaa nyökkäsi minulle.

Niko oli selvästi kertonut tilanteeni Aleksin kanssa, koska Joonas juokse halaamaan minua. "Oli tosi kiva tavta sut Y/N, vaikka me ei kerettykään puolta tuntia pidempään pitää sua meidän seurassa." Joonas halasi minua lujempaa puhuessaan minulle ja lopulta päästäen irti. Loputkin bändistä saapuivat luokseni.

"Oli tosi mukava tavata teitä ja pitäkää sama meininki päällä jatkossakin niin tuutte pääsee pitkälle." Sanoin heille ja näytin peukkua. "Mä meen nyt ennenku toi yks sammuu tonne." Sanoin vielä ja kättäni vilkuttaen hyvästiksi lähdin kävelemään Helmin luokse. Jouduin puremaan alahuultani, etten olisi alkanut itkemään. Vaikka en Blind Channelin fani olekaan, olivat pojat silti todella ystävällisiä ja huomaavaisia. Ihmisiä joiden seurassa voisi viettää aikaa pidempääkin.

Saavuin Allas Sea Poolin oville jolloin uskalsin ensimmäistä kertaa katsoa taakseni. Pojat olivat lähteneet autolleen. Tämän myös kertoi nopeasti alkanut kova kiljuminen. Pudistelin päätäni ja kävelin järkkäreiden luokse hakemaan Helmiä mukaani. "Kyllä mä Helmin kanssa pärjään. Tää ei oo eka kerta, ku vien sen tässä kunnossa kotiin." Sanoin järjestyksenvalvojille ja he vain nyökyttelivät päätään samalla, kun he avaavat minulle oven. Nostan Helmin toisen käteni varaan ja lähden taluttamaan häntä portaita alas.

"Siis sä et usko mitä tapahtu." Helmi alkoi minulle selittämään käveltyämme ehkä 10 askelta. Samaan aikaan, kun Helmi selittää minulle tarinaansa musta minibussi ajaa ohitsemme ja iso lauma faneja sen perässä. "Sitten Niko. Siis se laulaja. Se tuli ja otti mua olasta ja kysyi oonko Helmi? Siis Niko vitun Vilhelm tietää kuka mä oon. Sitten ehkä hetki menee niin Aleksi saapuu siihe kanssa. Musta tuntu et mun koko sydän räjähtää, ku näin Aleksin. Aleksi on ku enkeli." Helmi jatkoi tarinansa selittämistä samalla, kun yritän Saada raahattua häntä taxi tolpalle. "Pysy pliis hetki paikallaan nii mä tilaan meille Yangon." Käännän selkäni Helmiä kohti ja vaan Yangon sovelluksen. "Joten mikä se sun osote oli Helmi?" Käännyn Helmin puoleen ja huomaan tytön kadonneen. " Ei nyt saatana." Sanon ääneen ja lyön käden naamalleni.