Luku 15 "Sinä päivänä kun rakastuttiin"

285 10 2
                                    

Aleksi
Kaduin jo nyt mitä sanoin. Olli voi vaikka tehdä jotain itselleen. Menin tunnille vedet silmissä. "Vitu heikko." Mate nauroi kavereittensa kanssa. En pystynyt välittämään. "Oot edellee kuuro siis." Iida naureskelee. En pystynyt tähän. Haluan Ollin. En pysty elämään ilman sitä basistia. Bilsan opettajamme tuli luokkaan. "Noniin palauttakaapa ne teidän esitälmenne + esitelkää ne luokan edessä." Tuo sanoi. Aloin tärisemään ja itkemään hysteerisesti. Hengitys oli vaikeaa. "E-en saa happee..." Kuiskin itsekseni. "Aleksi mikä on?!" Se hikke-Siiri hätääntyi ja kaikki alkoivat tuijottamaan minua josta ahdistuin entistä enemmän. "Aleksi?" Opettajamme sanoi hämmentyneenä. En kestänyt olla tuolla joten vain lähdin luokasta.

Saatana. SAATANA!!! Juoksin exitistä ulos. "OLLI!!!" Huutoitkin. Juoksin jonnekin random metsään. "O-Olli en mä selvii ilman sua älä pliis tee mitään tyhmää!" Huudan epätoivossa jos Olli sattuisi olemaan täällä. Mahdollisuus siihen oli kyllä 10% 100%

Olli
"O-Olli en mä selvii ilman sua älä pliis tee mitään tyhmää!" Kuulen huutoitkua jostain tuolta metsästä. Tunnistan äänen Aleksin ääneksi. Itsepähän tämän aiheutti. Eihän me enää ees olla yhessä? Auts... Toi lause otti sydämeen. Miks vitussa tää sairaus?! Kuulin huuto itku karjunnan sekotusta. En kestä kuunnella enää. Pitää jotenkin vaa keksiä etten muka olis kuullu tuon itkua. Hmm. Huudan? Nah. Joopas? Ei. No kyllähä. HEI KERTOISIN MUN RAKKAUS RUNON ALEKSILLE! Sen minkä kirjotin sille sinä päivänä kun rakastuttiin.

Huudan sen. Siis kirjaimellisesti huudan.

"Ota musta kiinni, purista, kuin pelkäisit katoamista. Maistele eliksiiri huuliltani, vie vartalomme tutkimusmatkalle. Juovu meistä. Sinusta ja minusta." Okei se pelkkä huutaminen ei ihan onnistunut. Koska aloin tietenkin itkeä. "OLLI!!" Kuulen huudon metsästä. En pysty kieltämään sitä etten haluaisi Aleksin lämpimään haliin.

Katson taakseni ja näen Aleksin juoksemassa itkien mua päin. Nousen ylös ja lähden juoksemaan tuota vastaan. Suorastaan kaappaamme toisemme haliin ja väkisinhän siinä nyt itkettyä tuli. "Olli anna anteeks! En- en vaan pysty olla erossa susta! Rakastan sua. Enemmän ku mitään." Aleksi itkee naama olkapäälläni. En saa sanoja suusta.

Rakastan tuota.

Timeskip pari tuntia
Makoilimme Aleksin kanssa sängylläni. Pyörittelen tuon hiuksia sormissani. "Mikä se runo muuten oli? Minkä avulla löysin sut sieltä?" Aleksi kysyy pitkän hiljaisuuden jälkeen. "Kirjotin sen sillon kun tavattiin, ja sillon kun tajusin tunteeni sua kohtaan." Vastaan. Aleksi hymyilee.

"Jätitkö sä mut oikeesti?" Kysyn. "No sillon joo. Mut tajusin etten pysty elää ilman sua." Aleksi vastasi hymyillen kun tuijottelimme vain toisiamme. Painoin huuleni tuon vastaaville.

Ehkö toki toi viimenen "pysty elää ilman sua" huoletti. Siis silleen ettei Aleksi vaan tee mitään itelleen kun mä... No nii. Siinä suudellessamme laitoin käteni tuon niskan taakse ja Ale laittoi ehkä hieman rasvaisiin hiuksiini kämmenensä.

Näykkäisin hieman Aleksin huulta jolloin tuo raotti suutaan. Taijatte tietää jo mitä täs tapahtu. Kröh...

"Toi oli parasta seksiä mitä oon koskaan saanu." Sanoin hengästyneenä. Aleksi käänsi kylkeä niin että näki minut.

Aleksi
"No oonha mä aika hurmaavan seksikäs mies." Sanoin virnuillen. Olli naurahti. "Oon päättäny nyt." Sanon saadessani hengitykseni tasaantumaan. "No kerropa pikku-Allu." Olli virnuilee. "No. Näät sitte." Sanon hymyillen. "Hymypoika sanon minä!" Olli naurahti. Naurahdin myös. Painoin käteni tuon rintakehälle. Taisimmekin sitte nukahtaa siihen koska seuraava muisti olikin tuo korvien raiskaaja ja kaikkien rakastama herätyskello!

Voi paska. Äitiltä raget. No ihsm ainaha se ragee jostai. "Ollii." Kuiskailen hieman ja ravistelen tuota. Eipä tietenkään tuo unikeko herää. Arvatkaas mikä älynväläys nyt tuli? Jep. Hyppään tuon päälle.

Nonii n. y. t. NYT! Ajattelin pään sisälläni ja hyppäsin vauhdilla tuon päälle. Ainii eihä mul ollu ees vaatteitakaa viel päällä. Siis ei mitään! "AI SAATANA!" Olli huutaa kivusta. "OLLI KAIKKI OK? EI MURTUMIA? EI PÄÄNSÄRKYÄ? EI KURKKUKIPUA? EI PINTANAARMUJA? SISÄISIÄ ONGELMIA? AHDISTUSTA? VAI KIRISTÄÄKÖ HOUSUT? SEISOOKO?" Aleksin äiti Niina luettelee kaiken maailman kipuja. Niina säikähtää hieman hänen nähdessään alastoman kehoni. Kömmin äkkiä sängyn päälle. "Ole vittu hiljaa mee pois." Olli sanoo möreällä aamuäänellään. Niina lähtee.

-sanoja +700-
Juu arvatkaapa kenellä ei riittäny mielikuvitus ja katto netistä "maailman parhaimmat rakkausrunot" haulla ton runon?:D No sorisori en oo ennen tehny ny tommosia rakkausrunoja. En oo btw yhtään tyytyväinen tähä lukuu. 1000 lukiaa kiitos❤️❤️

this side of paradise || Oleksi x readeWhere stories live. Discover now